24 kuukautta kestäneen kätilöopiston opit ohjenuorenaan 21-vuotias Kerttu Tikka saapui ensimmäiseen työpaikkaansa Pirkanmaalta Juupajoelta.
– 58 vuotta on aika pitkä aika. Sen verran vuosia tuli 13. huhtikuuta kuluneeksi minun Pyhännälle tulostani. Kyllä Pyhäntä nyt jo kotikunnalta tuntuu, kuvailee Tuupovaarassa varttunut, Pyhännältä rinnalleen Sergei Sepän löytänyt Kerttu Seppä.
Vasta valmistunut kätilö oli hakenut töihin sekä Ylivieskaan että Pyhännälle, mutta hän valitsi kuntatyön sairaalatyön sijaan.
Vuonna 1958 kätilön pääasiallisena kulkuvälineenä oli vielä polkupyörä. Lapsivuodeaikana kätilö kävi vauvaperheessä useita kertoja. Synnytyksiin ja välillä myös lapsivuodekäynneille oli lupa ajaa taksilla.
Lääkäri kävi Pyhännällä vain kaksi kertaa kuukaudessa: toinen oli neuvola ja toinen yleinen vastaanotto. Kerttu-kätilön työparina oli 17,5 vuotta terveyssisar Vilma Marjomaa. Vilma oli jo keski-ikäinen Kertun tullessa taloon, mutta kaksikon yhteistyö sujui oikein hyvin. Vilma oli Pyhännän ensimmäinen terveyssisar, kätilöitä oli ollut useampi jo ennen Kerttua.
Lapset syntyivät vielä osittain kotona. Kertun onnistui hoitamaan kunnialla myös ensimmäinen kotisynnytyksensä Pyhännällä, vaikka lapsi oli perätilassa. Kolme ensimmäistä Pyhännällä maailmaan auttamaansa lasta ovat Kertun kummilapsia.
– Kotisynnytykset loppuivat vuonna 1964, kun sairasvakuutuslaki tuli voimaan, Kerttu Seppä muistelee.
Kotisynnytysten suosion selittää se, että sairaalassa synnyttäminen oli niin kallista, että sairaalareissu maksoi perheelle lehmän hinnan.
Kauan oli tapana, että kätilö lähti pitkän välimatkan vuoksi sairaalaan synnyttämään lähteneelle äidille saattajaksi taksiin. Kiireisimpänä aikana Kerttu kävi vuorokauden sisällä kolme reissua synnyttäjän saattajana Oulussa.
Paikallisen murteen oppimiseen meni aikansa. Alkuun nuori kätilö ihmetteli, kun talonväki haki lakanat keskellä yötäkin puojista.
– Luulin, että lähtivät ostamaan uusia lakanoita puojista eli kaupasta kuten meillä päin tarkoitettiin.
Kätilön työssä ei tunnettu työaikaa, vaan Kerttu Seppä päivysti yötä päivää työuransa ensimmäiset vajaat parikymmentä vuotta. Laki sanoi, että kätilön piti asua kirkonkylällä. Kotoa sai sentään poistua asioille. Terveystalolla asuessa Kertulla oli ulko-ovenpielessä valmiiksi kirjoitettuja lappuja, josta hän laittoi sopivan ulko-oveen viestimään, mihin on mennyt.
Perheen kolmannen lapsen synnyttyä Kerttu oli kaksi vuotta opiskelemassa terveydenhoitajaksi.
Puoliso oli hyvin lapsirakas ja hoiti perheen ja navetan. Äidin opiskellessa pysäyttävä kokemus oli, kun perheen kaksivuotias Marja-Riitta ihmetteli, onko äiti varmasti hänen oikea äitinsä, kun aina lähtee.
Terveydenhoitajaksi valmistuttuaan Kerttu huomasi, että lapset tarvitsevat häntä kotona. Hän jäi virkavapaalle ja irtisanoutui virastaan perheen kuopuksen äitiysloman jälkeen.
Jälkikäteen Kerttu katsoo, että kotona vietetyt viisi vuotta olivat koko perheen ja erityisesti lasten parhaaksi.
Piippolassa vuonna 1981 tehdyn viransijaisuuden jälkeen Kerttu palasi töihin Pyhännän terveyskeskukseen. Moni asia oli aivan toisin kuin Kertun jäädessä kotiin. Pyhännälle oli rakennettu uusi terveyskeskus, terveyskeskuksessa oli vakituinen lääkäri ja monta uutta työkaveria.
Työuransa aikana Kerttu Seppä sai olla monena. Hänellä oli kotona aina kaiken varalta niin kätilön kuin terveydenhoitajan laukku. Ouluntien varrella asuneelta terveydenhoitajalta tultiin hakemaan myös ensiapua.
Kertun jäätyä eläkkeelle, moni pyhäntänen soitti vielä vanhasta muistista ja varmisti Kertulta, olisiko oireiden perusteella syytä lähteä päivystykseen.
Kerttu Seppä on tehnyt elämäntyönsä suurella sydämellä. Työssään hän tuli erityisesti lasten- ja koululaisten neuvolan kautta hyvin tutuksi pienille pyhäntäsille.
Hän onnistui romuttamaan piikkitätikammon, kun keksi tapoja, jotka saivat lapsen unohtamaan, mitä oli odotettavissa.
Esimerkiksi Kapteeni katsoi horisonttihin-laulun sanojen avulla Kerttu yritti saada lapset unohtamaan tubikokeen aiheuttaman kivun.
– Kaksi sukupolvea reilusti olen hoitanut pyhäntäsiä äitejä, Kertti Seppä tuumaa.
Omaan jälkikasvuakin on siunaantunut, kun neljän lapsen lisäksi on uusioperheiden lapset mukaan lukien 16 lastenlasta ja neljä lastenlastenlastakin.
Kertulla on laaja ystävä- ja sukulaispiiri, jonka kanssa hän pitää puhelimitse yhteyttä viikoittain.
– Ei kerkiä aika tulla pitkäksi, kun puhelin soi usein. Saapi kielen kannat virvotella puhelimessa ollessa.
Seppä seuraa aikaansa ja on kirjojen suurkuluttaja. Viimeksi hän luki psykologin kirjoittaman kirjan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kertun kouluttautuessa masennuksesta oli vain vähän tietoa saatavilla. Sen aikaisella tietämyksellä autettiin mitä voitiin, jos ei muuta niin oltiin korvana äidin huolille.
Äitienpäivän alla Kerttu Seppä toivoo, että kaikilla äideillä olisi mahdollista saada kotiapua, erityisesti suurperheiden äitien, etteivät he väsyisi.