Kerttu Ra­hik­ka­la: Uni tulee pa­rem­min kun säryt hel­pot­ta­vat

Erja Ämmänpää ja Kerttu Rahikkala ovat onnistuneet saamaan fysioterapian avulla Kertun oikean käden kuntoutumaan niin, että kumpikin käsi nousevat taas. Kotikuntoutus on pitkälti perusliikkumisen harjoittelua. Äidin kuntoutushetkeä seuraamassa Riitta Karppinen. Istumasta ylösnousun harjoittelua.
Erja Ämmänpää ja Kerttu Rahikkala ovat onnistuneet saamaan fysioterapian avulla Kertun oikean käden kuntoutumaan niin, että kumpikin käsi nousevat taas.
Erja Ämmänpää ja Kerttu Rahikkala ovat onnistuneet saamaan fysioterapian avulla Kertun oikean käden kuntoutumaan niin, että kumpikin käsi nousevat taas.
Kuva: Sari Junnonaho

Heinäkuusta lähtien, kerran viikossa Kerttu Rahikkalan päivää on piristänyt fysioterapeutti Erja Ämmänpään vierailut.

Päivä lähtee mukavasti käyntiin käsijumpalla.

– Jumpasta on ollut apua. Kädessä ollut turvotus on sulanut ja käsi nousee paremmin. Pystyn taas syömään oikeaa kättä käyttäen, kuvailee Kerttu Rahikkala.

Mehiläisen lääkäri kirjoitti Rahikkalalle lähetteen kuntoutukseen omaisten toivomuksesta. Riitta Karppinen kertoo, kuinka Kerttu-äiti kärsi moninaisista vaivoista. Fysioterapeutin käynneillä toivottiin saatavan apua erityisesti selkävaivaan.

Lääkärin kirjoittaman lähetteen myötä Rahikkalan kotiin saatiin FysioLaiffin Siikalatvan toimipisteestä fysioterapeutti kotikäynneille. Erja Ämmänpää kertoo, että tarkoitus oli tosiaan saada Kertulle helpotusta selkävaivaan, mutta samalla kartoitettiin kuntoutettavan kokonaistilanne eikä tuijotettu vain yhtä vaivaa.

Toimintakyky parantunut

Kertun kohdalla selvisi pian, että selän vihoittelu johtuukin jalassa olevasta vaivasta joka vaatisi leikkaushoitoa. Leikkaus ei kuitenkaan ole mahdollinen perussairauden vuoksi.

Koska lonkassa olevaa vaivaa ei voida parantaa, pidetään Kertun toimintakykyä yllä fysioterapian keinoin. Tavoitteena on turvata liikkumiskyky kipeästä lonkasta huolimatta. Kipua hoidetaan lisäksi sopivalla kipulääkeannostuksella, kylmäkääreillä ja kipugeelillä. Kun lonkassa olevaa vaivaa ei voida parantaa, pidetään jalan toimintakykyä yllä jumppaliikkeillä.

– Kyllä äidin toimintakyky on parantunut huomattavasti, sanoo Riitta Karppinen.

Erja muistelee, kuinka ensimmäisillä käynneillä Kerttu odotteli häntä sängynpohjalla.

– Ei minulla aika kulu sängyssä. Tässä istuessa ikkunasta katson ulos ja leikkiä lasken: Katselen, kun ihmiset, joilla jalat pellaa kävellä viputtaa, tuumaa Kerttu Rahikkala.

Sosiaalinen hetki

Kättä jumpatessa Erja varmistaa välillä, ettei Kerttuun käy kipeää. Kun käsi on saanut liikettä, aloitetaan kävelyharjoitukset. Eva-kävelytuki on Kertulle verraton kumppani. Erja ihastelee, kuinka paljon paremmin Kerttu pääsee jo sen avulla pyörätuolista ylös.

Erja Ämmänpää vinkkaa, että iän karttuessa kannattaa treenata säännöllisesti tuolilta seisomaan nousemista. Harjoite vahvistaa tehokkaasti jalkojen lihaksia. Omatoimisesti sängyltä ja tuolilta ylös pääseminen on kotona asumisen perusehtoja.

Kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen tähtäävä fysioterapia on samalla sosiaalinen hetki. Erja tietää, että monelle kuntoutettavalle fysioterapeutin käynti on päivän ainut sosiaalinen kontakti kotihoidon väen vierailujen ohessa. Kertulla on onneksi lähellä perhettä joka pitää huolen, että mummon kielenkannat eivät pääse kangistumaan.

Kauniina kesäpäivinä Kerttu ja Erja lähtivät sisällä jumppaamisen sijaan yhdessä ulos. Jumppaliikkeet tuli tehtyä ulkoilun lomassa.

Kuntoutus osa hoitoa

Kuntoutuksesta tulevat kulut ovat osa ikäihmisen terveydenhoitoa.

– Jonkun verran tulee kuntoutuksesta kuluja, mutta ne ovat äidin hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita, sanoo Riitta Karppinen.

Kerttu Rahikkala ja Riitta Karppinen tuumaavat, että kuntoutukseen kuluneet eurot eivät ole menneet hukkaan. Elämänlaatu paranee, kun säryt helpottavat ja saa nukutuksi.

– On tärkeää, että saa yöllä nukutuksi, kuvailee Kerttu Rahikkala.

– Patjan pitää olla hyvä. Tavalliseen sänkyyn on saatavissa moottoroituja pohjia. Äidin selkää rauhoittaa, kun sängyn päätypuolen saa ylös, tietää Riitta Karppinen.

Kuntoutuksen tavoitteena ikäihmisen kohdalla on yleensä kotona tai palveluasumisessa pärjäämisen tukeminen

Fysioterapeutin ohjaamana harjoitellaan perusliikkumista kuten kävelyä ja siirtymisiä, ja yksilöllisillä harjoitteilla ylläpidetään ja parannetaan asiakkaan lihaskuntoa, liikkuvuutta ja tasapainoa

Fysioterapialla voidaankin ehkäistä tehokkaasti esimerkiksi kaatumisia

Kuntoutustarpeen arvioivat kotihoidon piirissä olevien osalta kotihoidon työntekijät. Kuntoutuslähete voidaan kirjoittaa myös palvelukeskuksessa olevalle ikäihmiselle

Kuntoutustarve kerrotaan lääkärinkierrolla lääkärille joka kirjoittaa lähetteen fysioterapiaan. Lähete käsittää yleensä 10–12 hoitokertaa

Hoidon jatkotarpeen arvioi asiakasta kuntouttava fysioterapeutti joka pyytää lääkäriltä tarvittaessa jatkolähetteen. Jos asiakas ei pysty esimerkiksi huonon liikkumiskyvyn tai muistisairauden vuoksi itsenäisesti kulkemaan fysioterapiassa, lääkärin määräyksestä fysioterapeutti tulee asiakkaan luokse

Oma koti onkin monesti paras ympäristö kotona asumista tukevaan kuntoutukseen

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä