Siikajokilaakso Keskusta saavutti odotetun voiton eduskuntavaaleissa. Keskusta sai uuteen eduskuntaan 49 kansanedustajaa eli peräti 14 enemmän kuin sillä oli edellisellä vaalikaudella. Hallitusneuvotteluihin vaikuttaa varmasti se, että perussuomalaiset nousivat vaalitappiosta huolimatta eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 38 paikallaan. Kokoomus menetti seitsemän paikkaa ja sai uuteen eduskuntaan 37 edustajaa. SDP:n menetys oli peräti 8 paikkaa. 34 paikallaan vanha valtionhoitajapuolue on nyt Suomen neljänneksi suurin puolue.
Keskusta teki vahvan paluun myös Oulun vaalipiirissä, missä yhtenä tekijänä uuteen nousuun oli keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ehdokkuus vaalipiirissä. Sipilä oli koko maan vaalikuningas yli 30 000 äänellään. Se varmisti keskustan paluun vaalipiirin ehdottomaksi ykköseksi. Vaalipiirin alueella keskustan kannatus nousi yli 9 prosenttia vuoden 2011 tappiovaaleihin verrattuna. Keskusta sai vaalipiiristä 3 uutta paikkaa. Määrä nousi kuudesta yhdeksään.
Keskusta otti takaisin asemiaan myös Siikajokivarren kunnissa, joissa sillä on kyllä ollut ennestäänkin erityisen vahva asema. Selkein muutos tapahtui Siikajoella, missä keskusta palasi yli 50 prosentin puolueeksi. Siikajoella keskusta tippui vuoden 2011 vaaleissa alle 50 prosentin kannatusrajan, mutta nyt se sai 52,6 prosenttia äänistä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset nostivat kannatustaan hurjasti Siikajoella (+18,2 prosenttia) ja pitivät asemansa tämän vuoden vaaleissa. Äänisaalis jopa kasvoi 0,1 prosentilla.
Siikajoen ääniharava oli keskustan Hanna-Leena Mattila. Hän sai Siikajoelta 430 ääntä, joka tarkoittaa 15,3 prosenttia annetuista äänistä. Toiseksi tuli perussuomalaisten Henna Kupsala 421 äänellä. Hän sai 15 prosenttia siikajokisten antamista äänistä.
Hanna-Leena Mattilan kokonaisäänimäärä jäi alle 150 ääneen päähän kansanedustajan paikasta ja alle sadan äänen päähän varapaikasta. Keskustan viimeiseltä sijalta eduskuntaan valittu oli kuusamolainen Ulla Parviainen, jonka henkilökohtainen äänimäärä oli 4 531 ääntä. Varaedustajaksi nousi kalajokinen Eija Nivala 4 477 äänellä. Hanna-Leena Mattilan äänimäärä oli 4 387.
Henna Kupsala sitä vastoin saavutti perussuomalaisten varakansanedustajan aseman yhteensä 3 580 äänellä. Hän olisi tarvinnut 220 henkilökohtaista ääntä enemmän päästäkseen eduskuntaan.
Vasemmiston ehdokkaista Siikajoella menestyi parhaiten kansanedustajan paikkansa varmistanut Katja Hänninen, joka sai kunnasta 205 ääntä.
Juha Sipilä keräsi Siikajoelta 337 ääntä, kun neljä vuotta sitten hän sai niitä 60.
Siikalatvallakin keskusta sai takaisin asemiaan prosentuaalisesti, vaikka kokonaisäänimäärä olikin pienempi kuin neljä vuotta sitten. Perussuomalaisten asema säilyi vakaana. SDP eteni kunnassa mahdollisesti oman ehdokkaan Asko Alasalmen myötä. Kasvua tuli peräti 2,1 prosenttia ja SDP sai kunnassa näissä vaaleissa 8,1 prosentin kannatuksen.
Keskustan kannatus oli Siikalatvalla 61,7 prosenttia (+1,6 %) ja perussuomalaisten 16,6 prosenttia (+0,2 %).
Siikalatvalla eniten ääniä sai keskustan Antti Rantakangas, joka keräsi 596 äänellään lähes 20 prosenttia siikalatvasten antamista äänistä. Asko Alasalmen äänimäärä oli 100 ja pyhäntäläisen keskustan ehdokkaan Matti Leiviskän 153. Perussuomalaisista ehdokkaista ääniä sai eniten Henna Kupsala, joka sai 164 ääntä.
Juha Sipilään luotti 467 siikalatvalaista äänestäjää. Neljä vuotta sitten hän sai Siikalatvalta 21 ääntä.
Pyhännällä annettiin yhteensä 847 hyväksyttyä ääntä ja 31 prosenttia niistä sai Pyhännän oma keskustaehdokas Matti Leiviskä.
Vaalipiiristä saatu kokonaisäänimäärä (846) ei kuitenkaan mitenkään riitä viemään häntä kohti Arkadianmäkeä. Matti Leiviskän ehdokkuus kuitenkin nähtävästi takasi kunnassa keskustalle vanhan aseman palautumisen.
Puolueen kannatus nousi yli 10 prosentilla vuoden 2011 vaaleihin verrattuna 64,1 prosenttiin. Perussuomalaiset kärsivät Pyhännällä yli 7 prosentin tappion. SDP eteni Pyhännällä 9,8 prosentin kannatukseen (+4,4) nähtävästi Asko Alasalmen siivittämänä.
Juha Sipilä keräsi Pyhännältä 71 ääntä, kun neljä vuotta sitten niitä tuli vain 6.
Valtakunnallinen äänestysprosentti jäi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 70,1:een.Oulun vaalipiirissä ei oltu niinkään aktiivisia, ja prosenttiluku oli vain 68,1. Pyhännän luku oli 72,3, Siikalatvan 65,2 ja Siikajoen 70,9 prosenttia.
