Kes­ti­län­tien ja Ou­lun­tien tal­vi­hoi­toon mer­kit­tä­vä pa­ran­nus – koko Suomen tie­verk­ko käytiin ker­ral­la läpi

Talvihoidon taso on noussut vuoden vaihteessa Siikajokivarren tiestöllä 8-tiellä, 86-tiellä, Nelostiellä, Ouluntiellä Siikajoen ja Lumijoen välillä sekä Kestiläntiellä Pyhäntä Tavastkenkä välillä. Arkistokuva Kestiläntieltä viime talvelta.
Talvihoidon taso on noussut vuoden vaihteessa Siikajokivarren tiestöllä 8-tiellä, 86-tiellä, Nelostiellä, Ouluntiellä Siikajoen ja Lumijoen välillä sekä Kestiläntiellä Pyhäntä Tavastkenkä välillä. Arkistokuva Kestiläntieltä viime talvelta.
Kuva: Sari Junnonaho

Väylävirasto eli entinen Liikennevirasto on uusinut talvihoidon toimintalinjoja vastaamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin keliolosuhteiden muutoksiin.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen tienpidon asiantuntija Jussi Sääskilahti listaa Siikajokivarressa asuvien kannalta merkittävimmät muutokset tapahtuneen Siikajoenkylän ja Lumijoen välillä Ouluntiellä sekä Pyhännän ja Tavastkengän välillä Kestiläntiellä.

– Suurin ero tulee näkymään hoitotason nousuna vilkkailla kakkosluokan teillä. Aiemmin ne ovat olleet lumi- ja jääpolanteisia ja urautuneet. Nyt uravaatimus on vähän pienempi, vaikka se pienenee vain puoli senttiä, sekin alkaa tuntumaan. Myöskään kitkavaatimusta ei ole aiemmin näillä teillä ollut.

Toimintalinjauksia tarkistettaessa näiden aiemmien kakkosluokassa olleiden ja nyt IB-luokkaan nousseiden yhdysteiden vuorokautinen liikennemäärävaade putosi 1 000 – 1 500 ajoneuvosta 800.

Jussi Sääskilahti tarkentaa hoitoluokkien noston olleen nyt mahdollista, kun valtakunnan tiet on tarkasteltu kokonaisuutena unohtaen urakkojen aluerajat.

Aiemmin pääteillä käytössä olleesta I-luokasta on luovuttu ja sen korvaa IS-luokka, jonka käyttöön oton myötä talvihoidon taso nousee Limingasta etelään päin Nelostiellä Pyhäjärvelle, 86-tiellä Sieviin ja 8-tiellä Himangalle saakka.

– Kun hoitoluokkia on vähemmän, selkeyttää ja yhtenäistää se tienhoitoa eri puolilla Suomea. Hoitolaadun muutos ei ole tienkäyttäjälle yhtä näkyvä valtateillä mitä IB-luokkaan nousseilla teillä. Uuden hoitoluokan myötä esimerkiksi Nelostiellä on enemmän sulaa tienpintaa, kitkavaatimus on pikkuisen korkeampi kuin ennen.

Uudistuksen tavoitteena on ollut erityisesti elinkeinoelämälle tärkeän raskaan liikenteen toimintaedellytyksien parantaminen sekä tiellä liikkujien turvallisuus. Toimintalinjoja sovelletaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.

Talvihoitoluokkien korotuksella tehostetaan muun muassa liukkaudentorjuntaa sekä alennetaan lähtökynnyksiä ja lyhennetään toimenpideaikoja lumen aurauksen osalta. Hoitoluokkien korotus koskee erityisesti vilkasliikenteisiä teitä, joilla raskaan liikenteen määrät ovat suuria. Tällä pyritään parantamaan raskaan liikenteen sujuvuutta sekä vähentämään vakavia onnettomuuksia.

Loput talvihoidon toimintalinjoihin tehdyt muutokset tulevat voimaan myöhemmin asteittain urakoiden kilpailutuksen myötä lokakuun 2019 jälkeen.

Ely-keskus muistuttaa tienkäyttäjiä siitä, että kesäkeliä vastaavia olosuhteita ei voida talvikaudella aina saavuttaa edes päätieverkolla, minkä vuoksi autoilijoiden vastuu liikenteessä korostuu.

Ajonopeudet ja turvaetäisyydet tulee sopeuttaa kulloinkin vallitsevan kelin mukaan.

– Joskus on tullut mieleen, että autoilijat ajattelevat, kun ei ole lunta silloin on kesä. Ihmiset mieltävät ajokelin lumen mukaan: Jos on lunta ympärillä, ajetaan varovaisemmin, mutta ajokeli voi olla huono, vaikka maa on musta, koska tie voi olla jäässä. Jostain syystä lumi hillitsee ajamista, Jussi Sääskilahti pohtii.

Ilmoita asiavirheestä