Kestilän Salessa ilahduttaa jo kolmantena perättäisenä jouluna pienten alakoululaisten tekemä jouluaiheinen taide. 1-luokkalainen Amanda Nauha on pysähtynyt ostosreissulla Marja-äitinsä kanssa ihailemaan Kestilän koulun 1-2-luokkalaisten tekemiä töitä.
– Tässä on tonttu partioimassa, esittelee innokkaasti myös kotona taiteileva Amanda.
– Joulutunnelma tulee, kun näitä katsoo. Nämä ovat aitoja joulukoristeita, Marja Nauha kuvailee
Amandan luokkakaveri Minea Nikula on ehtinyt mennä jo suorinta tietä koulusta kotiin.
– Kyllä nämä kuvat tuovat joulutunnelmaa, ihastelee Anne-Mari Nikula tyttärensä ja luokkakavereiden töitä.
Myymäläpäällikkö Taru Kangas tunnustautuu joulutaideidean äidiksi. Taidenäyttelyperinne syntyi Kestilään, kun alaluokkien opettaja suhtautui ehdotukseen myönteisesti.
– Pyydetään aina joulunavauksen alla koululta jouluisia kuvia, että saadaan kaupalle lasten taidetta koristeeksi.
Tällä kertaa kaupan seinälle saatiin 19 taideteosta.
– Lapset tuovat työt ja käydään ne kuva, kuvalta läpi. Minulla nousee aina kyyneleet silmiin, kun pikkuset tuovat töitään. Ihana katsoa, kun innosta puhkuen näyttävät, kuka on tehnyt minkäkin työn. Jouluiset kuvat ovat esillä loppiaiseen asti.
Kirjaston näyttelyvitriinissä voi ihastella ensi viikkoon saakka kestiläläislähtöisen, Oulussa asuvan Päivi Pehkonen-Kariojan neulahuovuttamalla valmistamia tonttuja. Päivi kuvailee hurahtaneensa neulahuovuttamiseen kolme vuotta sitten ystävän innoittamana, mutta hän on opetellut itsenäisesti lisää nettivideoiden ja ohjeiden pohjalta.
– Vaatii aikaa, että oppii, vieläkin minulla on paljon oppimista. Eka kerran, kun otin neulan käteen, ajattelin, että tälläkö tällain tökitään. Niin sillä tökitään, kunnes villankuidut tulevat neulalla tiiviiksi.
Neulahuovuttaen tehdään erilaisia hahmoja monella eri tyylillä.
– Tontun rakentaminen lähtee alumiinilangasta, josta teen luurangon eli tikku-ukon. Sormiin käytetään ohuempaa alumiinilankaa tai piipunrassia. Luuranko kierrätetään piipunrassilla, muuten villa luistaisi pois alumiinilangan päältä. Sitten hahmoon tehdään yksityiskohdat huovuttaen.
Hahmoista tulee taipuisan tukirangan ansiosta muovailtavia niin, että raajat voi asetella haluamaansa asentoon.
– Vaatteista osan teen neulahuovuttamalla niiden päälle ja osan olen ommellut laadukkaasta villakankaasta. Kaikki tonttulakit on tehty neulahuovuttamalla villasta.
Vuonna 1978 Kestilästä maailmalle opintojen myötä lähtenyt Päivi Pehkonen-Karioja työskentelee esimiestöissä terveydenhuollon alalla OYS:ssa.
– Siinä kyllä unohtaa kaikki, kun rupeaa huovuttamaan. Minulle tämä on rentoutumiskeino. Olen aina tehnyt käsitöitä, kutonut ja virkannut.
Hätäisen ihmisen hommaa neulahuovuttaminen ei ole. Päivi on joskus kellottanut, että yhden tontun tekemiseen menee noin yhdeksän tuntia. Iltapuhdetöinä uusi tonttulapsi on synnytetty noin viikossa. Kestilän näyttelyyn valmistautuessa tonttuja syntyi lähes urakalla. Päivi kuvailee siskojen höynäyttäneen hänet näyttelyn tuomiseen Kestilään.