Talkoohenki on Suomessa aina ollut vahva. Urheiluseurojen turnaukset, yhdistysten myyjäiset ja omakotitalojen kattoremontit hoituvat käden käänteessä hyvässä hengessä, kun tavoitteena on yhteinen hyvä.
Tätä kirjoittaessani lähes puoli Suomea on lakossa vastustaessaan hallituksen kaavailemaa lakiehdotusta, jolla helpotetaan alle 20 hengen yritysten työntekijöiden irtisanomisia. Tai toisin sanoen, heikennetään työntekijöiden irtisanomissuojaa.
Ammattiliitot älähtivät ja käynnistivät vuoronvaihto- ja ylityökiellon monilla aloilla pari viikkoa sitten. Ensimmäisten vastustustoimenpiteiden jälkeen pääministeri Juha Sipilä ehdotti, että laki rajattaisiinkin koskemaan alle 10 hengen yrityksiä. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK kuitenkin ilmoitti, että vain ehdotuksen täydellinen poisvetäminen johtaa lakon ja muiden toimenpiteiden perumiseen.
Taistelua käydään lähinnä hallituksen ja ammattiliittojen välillä. Elinkeinoelämän keskusliitto on irtisanoutunut käynnissä olevasta kahakasta tyylikkäästi toivoen nopeaa sopua. Pienten työnantajien äänenkannattaja Suomen yrittäjät sen sijaan seisoo tukevasti hallituksen rinnalla. Ihan ymmärrettävää, sillä tässä vaiheessa laki koskettaa lähinnä pieniä yrityksiä.
Lakko jakaa mielipiteet. Ammattiliitoilla on valtaa lähinnä suurissa yrityksissä ja moni jäsen miettiikin, miksi juuri he joutuvat kärsimään työvuorojen ja lasten hoitoaikojen joustamattomuudesta. Yhteinen hyvä ei välttämättä lämmitä mieltä, kun tilinauhalla irvistelee parhaimmillaan monta sataa pienempi palkkasumma ylityökiellon vuoksi.
Ammattiliitot ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa pienten yritysten työntekijöiden puolesta, mutta myös pelkonsa siitä, että tulevaisuudessa laki laajennettaisiin koskemaan myös suurempia yrityksiä.
Nyt jos koskaan kysytään talkoohenkeä.