Kevät on unelmien aikaa. Uudet ylioppilaat valmistuvat lukiosta ja painavat valkolakin päähänsä. Sukulaiset usein kyselevät vastavalmistuneilta tulevaisuuden suunnitelmista. Osa tietää hyvin mihin on pyrkimässä ja toiset ei ehkä ihan vielä osaa varmuudella sanoa, että mitä tahtoisi opiskella. Elämässä on hyvin aikaa opiskella ja ehtii siinä vaihtaa vaikka uudelle alallekin, jos intoa riittää.
Samalla muut koululaiset odottavat innolla alkavaa kesälomaa ja pohtivat kesäsuunnitelmia. Kyllähän me aikuisetkin mietimme kesää ja suunnittelemme tulevaa. Mutta entä jos elämä ei näytä siltä, että kannattaisi unelmoida? Jos elämä on tarjonnut sellaisia pettymyksiä, ettei jaksa enää unelmoida? Mitä jos opiskelupaikka ei avautunut tai tuli vakavampia vastoinkäymisiä.
Jeremian kirjassa on kirjoitettu: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer.29.11).
Mikäli ei jaksa unelmoida, ehkä olisi hyvä olla haaveita siitä, millaista toivoo elämän olevan pitkällä tähtäimellä. Kun elämä ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, silloin ei kannata odottaa huippukokemuksia tai hetken onnistumista. Silloin on tärkeämpää ottaa pieniä askelia sinne suuntaan, mitä toivoo ja tahtoo.
Tuota asennetta itseään kohtaan kutsutaan armollisuudeksi. Kristittyinä meidän ei tarvitse vertailla ankarasti itseämme toisiin vaan saamme olla tyytyväisiä itsellemme sopivan kokoisiin tavoitteisiin, jotka saavutamme. Eikä elämässä haittaa vaikka epäonnistuu.
Tommy Hellsten kerran kirjoitti, että elämä olisi hyvä elää todella. Se kuuluisi elää niin, että voisi taaksepäin katsoa, että minä elin ja tein parhaani. Oikeastaan siinä on kristillinen viesti: Elämä on lahja, jonka Jumala on meille antanut.
Kerran kuulin sanottavan, että jotkut loput ovat uusia alkuja, vaikka ne eivät siltä tunnukaan. Usein elämä ottaa yllättäviä suuntia, kun suunnitelmat ovat menneet uusiksi. Lopulta elämä tarjoaa kasvettavaa monien kysymysten äärellä.
Ehkä tärkein viesti minkä voi kuulla on: ”Sinä selviät”. Usko pois, elämä kantaa ja on tärkeä olla tavoitteita, mihin tahtoo mennä.
Taivaan Isän siunausta kevääseen ja alkavaan kesään.
Vs. kappalainen
Siikalatvan seurakunta