Rantsilan liikuntahallilla Siikalatvan kunnan ja Jokihelmen kansalaisopiston kutsumana terveysasioista luennoinut saarijärvinen, terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkinen kannusti kuulijoitaan oppimaan kriittistä ajattelua. Muoti-ilmiöt jylläävät, vallalla on milloin mikäkin vitamiini-, hivenaine- tai desing ravintolisävillitys.
– Terveysalallakin jylläävät markkinavoimat. Muoti-ilmiöt seuraavat toinen toistaan. Aina tulee uusi, aina tulee uusi, Kiminkinen painotti.
– Jos ihminen on täysin terve, eletään terveellisesti eli syödään terveellisesti, liikutaan ja nukutaan, tällainen ihmien ei hyödy mistään muusta kuin D-vitamiinista. D-vitamiini tuo kaamokseen voimaa, eikä sitäkään tarvita, jos vitamiinia saa riittävästi kalasta ja kasvisrasvoista.
Tilanne on eri, jos on käynyt liikalihavuusleikkauksessa, sairastaa keliakiaa tai on toipilas. Tällöin lääkärin määräämät vitamiinit ovat tarpeen.
Hän jatkoi kuulijoittensa herättelyä kysymällä, mistä kautta suun kautta syödyt lisäravinteet elimistöstä poistuvat. Salissa oli hiljaista. Tehtävän hoitaa maksa eli lisäravinteet poistuvat samaa reittiä kuin oikeat lääkkeet, joten ne kuormittavat maksaa.
– En tietenkään kiellä teitä käyttämästä vitamiineja, mutta katsokaa, mistä ostatte ne. Apteekki on oikea ostospaikka.
Apteekissa henkilökunta osaa neuvoa mahdollisista asiakkaan käyttämien lääkkeiden ja vitamiinien yhteiskäyttöön liittyvistä vaaroista.
Samalle ei niin tarpeellisten ostosten listalle Kiminkinen nosti probiootit eli maitohappobakteerit. Hän kuvaili niiden vaikutuksen vastustuskyvyn lisääjänä olevan hyvin pienen. Ulkomaanmatkalle lähtiessä maitohappobakteerien syömistä tärkeämmäksi turistiripulilta suojautumiskeinoksi hän nosti käsien pesun.
Antibioottikuurin kylkeen Tapani Kiminkinen ei kirjoita probiootteja, ja on maininnut asiasta myös apteekissa.
Kiminkisen mukaan hän on ohjeistanut oman kylän apteekin niin, että viisi euroa maksavan antibioottikuurin kylkeen apteekki voi myydä 30 euroa maksavat probiootit vain sillä puheella, että tähdennetään, että Kiminkinen ei maitohappobakteerien käyttöä edellytä.
Tapani Kiminkinen hoksautti, millaisessa hyvinvointivaltiossa elämme: Mikäli 1800-luvulla olisi ollut kaksi sellaista perättäistä kesää, mitä Suomessa ovat kestä 2017 ja 2018 olleet, kuoltaisiin meillä nälkään. Nälkäkuoleman pelon sijaan suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut hämmästyttävän paljon vuodesta 1971, jolloin miesten odotettu elinikä oli 65,81 vuotta ja naisten 74,21 vuotta.
Pohjois-Karjala -projekti alkoi 1972. Konkreettisia asioita projektissa olivat tupakan, liian suolan ja kovien rasvojen välttäminen. Jotain on saatu aikaan, kun miesten oletettu elinikä on noussut 78,43 vuoteen ja naisten 84,11 vuoteen.
Viidessä vuosikymmenessä kansanterveydelliset ongelmat ovat muuttuneet toisenlaisiksi. Syöpäsairauksien määrä kasvaa muun muassa eliniän nousun myötä. Kun keho vanhenemisen myötä haurastuu, iskevät vakavat sairaudet helpommin mitä nuorempana.