Kirjastojen yhteyteen kootut kotiseutukokoelmat kertovat muun muassa aineiston määrällä ja monipuolisuudella, kuinka paljon kyseisen kunnan tai nykyisen pitäjän alueella on harrastettu aikojen saatossa kotiseututyötä. Ne kertovat myös alueella tuotetun kulttuuriperinnön määrästä. Kokoelmat toimivat kulttuuriperinnön tietopankkeina ja paikallisen identiteetin rakennuspalikoina museoiden ja arkistojen kokoelmien ohella.
Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmiin opinnäytetyönsä kautta perehtynyt pulkkilalainen Eveliina Lemmetyinen pohtii tämän päivän haasteena olevan, kuinka kokoelmissa varmistetaan, että ajalle herkät kuten esimerkiksi ääninauhoilla oleva aineisto saadaan digitoiduksi niin, että äänitteet ovat myös seuraavien sukupolvien kuultavissa ja vapaasti käyttöön saatettua, kuten muukin kirjastoaineisto. Kirjastojen niukkojen määrärahojen ja ajallisten resurssien vuoksi haastetta voi tuoda myös se, mitä kaikkea paikalliseen kulttuuriin liittyvää katsotaan niin tärkeäksi, että sitä kerätään.
Lemmetyinen kiinnostui kirjastojen kotiseutukokoelmista Siikalatvan kirjastoille tekemänsä hankkeen kautta. Hanketyöntekijä sai tehtäväkseen luetteloida, järjestellä ja kehittää Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmia.
Kotiseutukokoelmiin Siikalatvan neljässä kirjastossa tutustuessaan Eveliina Lemmetyinen sai idean yhdistää pohjatiedot Oulun ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelun tutkinto-ohjelmaan päättötyönä tekemäänsä opinnäytetyöhön.
– Halusin sellaisen aiheen, josta ei ole ainakaan kovin monta opinnäytetyötä tehty.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmien parissa jollain muotoa työskentelevää henkilöä. Haastateltavana oli kirjastotoimenjohtaja, kotiseutuneuvos ja entinen kirjastonhoitaja, kulttuurisihteeri ja kirjastovirkailija.
– Kylittäisiä eroja kotiseutukokoelmien välille luonnollisesti tulee, koska aineistoa on eri kirjastoissa kerätty eri aikoina erilaisia määriä, kertoo Eveliina Lemmetyinen.
Aineistotarjonta on vaikuttanut kokoelmien syntyyn suuresti. Välttämättä kaikkien kirjastojen kokoelmiin aineistoa ei ole tarjottu yhtä runsaasti, vaikka pitäjään liittyvää kirjallisuutta olisi julkaistukin. Pääasiassa kokoelmat ovat kirjallisuutta, lehtileikkeitä, valokuvia ja erilaisia asiakirjoja, mitä kirjastoon on aktiivisesti kerätty tai saatu lahjoituksena eri tahoilta.
Haastattelujen pohjalta selvisi, että Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat melko kattavat ja henkilökunta kokee kotiseutukokoelmat arvokkaana ja tärkeänä osana kirjastojen kokoelmia.
Kotiseutukokoelmien kehittämiseen henkilökunnan resurssit ovat kuitenkin vähäiset. Kirjastohenkilökunta haluaa yhtenäistää kotiseutukokoelmien parissa tehtävää työtä ja parantaa sen laatua yhteisillä kotiseutukokoelmatyön ohjeilla. Kehityskohteina nähdään ajalle herkän, mahdollisesti harvinaisen ja parhaiten aluetta kuvastavan aineiston digitointi sekä kotiseutukokoelmien näkyvyyden parantaminen.
Keväällä ammattikorkeakoulusta valmistunut Eveliina Lemmetyinen tietää, että Siikalatvalla kotiseutukokoelmia osataan hyödyntää. Paikalliset ovat tietoisia, että kokoelmista löytyy tietoa niin sukututkijoiden kuin kaikkien paikallisista asioista kiinnostuneiden iloksi.
– Ehkä käytetyimpiä ovat lehtileikkeet, valokuvat, kyläkirjat ja sukututkimukset. Moni tulee kirjastoon tutkimaan esimerkiksi lapsuusaikaansa liittyviä lehtileikkeitä.
Siikalatvan kotiseutukokoelmien aarteina Lemmetyinen nostaa esille Piippolan kotiseutukokoelmaan luovutetut päiväkirjat ja henkilökohtaiset kirjeet.
