Suomen laki sanoo, että yleisillä uimarannoilla koiraa ei saa uittaa. Järjestyslaista löytyvä kielto koskee koirien lisäksi myös muita lemmikkieläimiä, ja sen noudattamista valvoo poliisi. Vaikka yleisille uimarannoille ei koiran kanssa ole asiaa, koirille soveltuvia uimapaikkoja löytyy silti paljon.
Kuntouinnin lisäksi koirat tarvitsevat uimapaikkoja myös harjoitteluun: kesä on vesipelastuksessa käytettävien koirien kiireisintä työaikaa, ja metsästyskoirat tarvitsevat harjoitusta syksyn jahtikautta ja kokeita varten.
Luonnon eläinten pesinnän suojelemiseksi metsästyslakiin on säädetty kiinnipitoaika, joka alkaa 1. maaliskuuta ja päättyy 19. elokuuta. Tänä aikana, eli koko kesän ajan, koirien on oltava kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Rikoslain mukaan koiran omistajalla on rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa haittaa vahinkoa ympäristölleen.
Kiinnipidon lisäksi koiranomistajien on syytä muistaa, että koirien jätökset tulee kerätä taajama-alueilta ja mielellään muualtakin yleisen siisteyden takaamiseksi.
Siikajokilaakson alueella koirille sopivia uimapaikkoja on paljon.
Ruukissa, Hietamaan yleisen uimarannan takana, on erillinen pieni soramonttu, joka on varustettu koirien uitto sallittu-kyltillä.
– Hietamaan monttu on ainoa varsinainen koirille tarkoitettu uimapaikka. Hietamaan uimarannan ruoppauksen yhteydessä sekin kunnostetaan ja tulevaisuudessa se olisi tarkoitus myös aidata, Jyrki Raatikainen Siikajoen teknisestä toimistosta kertoo. Aitaaminen tulee helpottamaan huomattavasti koirien uittoa laissa määrättynä kiinnipitoaikana, sillä aidatulla alueella koira saa olla vapaana.
Pyhännällä ei ole erikseen koirille tarkoitettua uimamonttua, mutta koiria saa uittaa kaikissa vesistöissä lukuun ottamatta yleisiä rantoja, joita ovat Museon-, Pitkähiedan-, Kamulankylän-, Ahvenjärven- ja Sinijärven uimarannat.
Siikalatvan alueella vain ihmisille tarkoitettuja uimapaikkoja ovat Rantsilan maauimala, Pikkulan uimapaikka, Piippolan Paskokangas ja Pulkkilassa sijaitseva Haapavuoren maauimala.
Niinkuin muuhunkin koirien ulkoiluttamiseen, myös uittoon pitää kysyä maanomistajan lupa.
Vaikka koiran uittaminen on mukavaa puuhaa kesällä, on syytä kuitenkin tiedostaa siihen liittyvät riskit. Edes märkää koiraa ei saa jättää yksin kuumaan autoon odottelemaan uinnin jälkeen.
Märkä turkki saattaa olla jopa kuivaa vaarallisempi kuumassa autossa, sillä pohavillan väliin jäävä eristävä ilmakerros ei ole suojaamassa koiraa kuumumiselta. Erityisen tärkeää on myös muistaa tarjota koiralle raikasta vettä jatkuvasti, vaikka se olisikin uidessaan juonut paljon.
Kesällä maastossa liikkuessa myös kyyn purema on hengenvaarallinen uhka koiralle. Jos kyy pääsee puremaan, on koira vietävä välittömästi eläinlääkäriin nesteytykseen. Ensiapuna olennaisinta on lemmikin liikkumisen rajoittaminen. Kyytabletin antamista eläinlääkärit eivät yleensä enää suosittele tabletin sisältämän hydrokortisonin vuoksi. On todettu, että eläimillä kortisonista on enemmän haittaa kuin hyötyä, paitsi jos pureman aiheuttama turvotus uhkaa tukkia koiran hengitystiet.
Koiran uittotilannetta koskee sama lainsäädäntö, kuin koiran vapaana pitämistä muutenkin:
Koira on pidettävä taajamassa kytkettynä tai aidatulla alueella
Taajaman ulkopuolella koiran irtipitoon tulee olla maanomistajan tai metsästysluvanhaltijan lupa
Metsästyslaissa on määrätty kiinnipitoaika 1.3 - 19.9, jolloin koiran kuuluu olla koko ajan kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä
Koirien jätökset tulee kerätä taajama-alueilta
Omistajalla on rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa haittaa vahinkoa ympäristölleen
Lisätietoja ja tarkka lainsäädäntö löytyy osoitteesta www.finlex.fi
