Koko ko­ti­ky­län tyttö täyttää 50 vuotta – Kaisa Ranta tuntee Tuo­mi­ojan joka tien­pät­kän

Keväinen haravointi on monelle kauhistus, mutta Kaisa Ranta nauttii pihan ruoputtamisesta.
Keväinen haravointi on monelle kauhistus, mutta Kaisa Ranta nauttii pihan ruoputtamisesta.
Kuva: Kirsi Junttila

Olipa se onni, että Rannan Matilla oli hommana ajaa hiekkaa Ahlströmin tehtaalle. Sen ansiosta usein kaveriksi kuorma-auton koppiin kivunnut pieni Kaisa oppi tuntemaan kotikylän ihan perin pohjin.

– Hiekkakukkuloilla oon lapsena tepastellut. Kaikki tienpätkät ovat tulleet tutuiksi ja olen kiintynyt niihin vähän liikaakin, Ranta kertoo.

Polkupyörällä Ranta vinttasi pitkin ja poikin kylää; kävi Keltalassa uimassa, äidin kanssa marjassa ja talvella laskemassa mäkeä. Huippuhyvä käyntikohde oli kaatopaikka, josta löytyi nukeille ihania vaatteita.

– Niitä pestiin ja laitettiin narulle kuivumaan. Äitiä hävetti, Ranta naurahtaa.

Kaikilla reissuilla kotikylä tuli tutuksi ja juuret pääsivät kuin huomaamatta kasvaa surahtamaan melko syvälle. Niin syvälle, että perheelle perustettiin koti Tuomiojan asemalle vanhaan, historiaa henkivään rautatieläisten asuintaloon.

– Vanhemmiten on historia tullut tärkeäksi. Oman kylän ja yleisesti, Ranta sanoo.

Remontin aikana oman kodin vintiltä löytyi jännittävä historian kuriositeetti. Vanhan tapettirullan sisältä paljastui huolella taustapahville liimattu Adolf Hitlerin valokuva.

– Timo sanoi että pannaan se seinälle, sitten siinä olisi kaksi diktaattorin kuvaa, Kaisa ja Hitler, Ranta nauraa.

Natsijohtaja on kuitenkin siellä, minne kuuluukin: piilossa puusohvan sisällä.

Kunnallispolitiikkaan Ranta sai tartunnan kotoaan. Valtuutettuja olivat sekä isä että isän isä. Silti Ranta ei ollut ajatellut jatkaa perinnettä, mutta niin vain kävi.

– Se tuli vähän yllättäen. Minua kysyttiin ehdokkaaksi Paavolan markkinoilla, hän muistelee.

Menossa on jo kolmas kausi Siikajoen kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa. Vaikka Ranta on kasvanut keskustalaisuuteen, hän sanoo ettei puoluepolitiikka ole villakoiran ydin.

– Asiat ovat tärkeitä. Valtuustotyö on yhteistyötä ja sitä on tärkeää tehdä puoluerajojen yli. Yksin ei kukaan pysty asioita hoitamaan, hän tähdentää.

Päättäminen ei ole aina ollut helppoa. Jotkin asiat ovat olleet vaikeita, vaatineet paljon perehtymistä ja useita pitkiä kokouksia. Pitkä käsittelyaika on tehnyt asioista raskaita ja yksi raskaimmista on ollut tuulivoima.

– Myös koulukeskus oli haastava. Oli otettava iso velka, ja se pelotti. Mutta jälkikäteen se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, tyytyväinen Ranta sanoo.

Yhteisten asioitten hoitaminen on ollut mielenkiintoista, avartavaa ja opettavaista, vaikka se onkin aikaa vievää. Nyt 50-vuotiaana Ranta huomaa välillä tuumivansa, miten aika olisi pitänyt käyttää.

– Olisiko pitänyt antaa lapsille enemmän, hän kysyy itseltään.

Voimavaroja Ranta kerää itselleen monesta paikasta. Työstäkin, joka vie Lehtipisteen tuoteryhmäneuvojaa eri puolille Oulun eteläistä aluetta.

– Kun on huonoja aamuja, on ihanaa nähdä asiakkaita, hän myhäilee.

Elämässä tärkeitä asioita ovat myös ystävät sekä perhe. Puoliso Timo sekä tyttäret Jenna ja Emmi. Koko perhe käy yhdessä hiihto- ja laskettelureissuilla pohjoisessa ja viettää leppoisaa laatuaikaa kodin hirsiseinien sisällä.

Kaukokaipuuta ei Rantaa vaivaa, hän on saanut omalla tavallaan jo nähdä maailmaa ja elämää. Horoskoopiltaan hän on härkä, joka osaa nauttia elämän pienistä iloista, on kärsivällinen ja perusteellinen.

– Perusasiat on härällä oltava kunnossa. Minulle koti ja ystävyyssuhteet ovat tärkeitä, Ranta kiteyttää.

Kaisa Ranta

Syntynyt 30.4.1968 Ruukin Tuomiojalla

Ammatiltaan Lehtipiste Oy:n tuoteryhmäneuvoja

Luottamustoimet: Keskustan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen kolmatta kautta, Paavolan Vesi Oy:n hallituksen jäsen, RAS:n hallituksen jäsen ja Tuomiojan nuorisoseuran johtokunnan jäsen

Harrastaa huonekalujen entisöintiä ja liikuntaa, erityisesti hiihtoa

Perheessä puoliso Timo Mustonen ja kaksi lasta

Syntymäpäivänä on pannu kuumana kotona Tuomiojan Asemankujalla kello 13-18

Ilmoita asiavirheestä