Kolera val­mis­tau­tuu 30-vuo­tis­juh­la­keik­kaan

Ilmassa on nostalgiaa. Rane Kesti on leväyttänyt pöydälle kattauksen Koleran tuotantoa.

Suomirockin huipulla 1980–1990 lukujen taitteessa ollut Kolera aloittaa 30-vuotisjuhlansa vieton Rantsila-päivien perjantaina Rantsilan urheilukentällä järjestettävässä ulkoilmatapahtumassa. Keikalla nähdään bändi alkuperäiskokoonpanossaan. 1980-luvun lopulla otetussa kuvassa : Jarmo Mattila, edessä Rike Pietilä, Mika Heiskanen ja Rane Kesti. Kuvat: Rane Kestin albumi Koleran alkutaipaleella, ensimmäisen singlen kannessa Rane Kesti, Rike Pietilä, Jarmo Mattila ja Mika Heiskanen. 2000-luvulla Kolera on esiintynyt silloin tällöin. Mottona on ollut, että keikalle lähdetään soittamisen halusta, ei pakosta. Kolera teki Suomi-rockin historiaa 1980-luvun lopulta vuoteen 1997, jolloin bändi laittoi pillit pussiin. Äänitteitä on tehty useita. Kuva: Sari Junnonaho
Suomirockin huipulla 1980–1990 lukujen taitteessa ollut Kolera aloittaa 30-vuotisjuhlansa vieton Rantsila-päivien perjantaina Rantsilan urheilukentällä järjestettävässä ulkoilmatapahtumassa. Keikalla nähdään bändi alkuperäiskokoonpanossaan. 1980-luvun lopulla otetussa kuvassa : Jarmo Mattila, edessä Rike Pietilä, Mika Heiskanen ja Rane Kesti. Kuvat: Rane Kestin albumi
Suomirockin huipulla 1980–1990 lukujen taitteessa ollut Kolera aloittaa 30-vuotisjuhlansa vieton Rantsila-päivien perjantaina Rantsilan urheilukentällä järjestettävässä ulkoilmatapahtumassa. Keikalla nähdään bändi alkuperäiskokoonpanossaan. 1980-luvun lopulla otetussa kuvassa : Jarmo Mattila, edessä Rike Pietilä, Mika Heiskanen ja Rane Kesti. Kuvat: Rane Kestin albumi
Kuva: tuntematon

Siikalatva/Rantsila 30-vuoden ikään toukokuussa ehtinyt yhtye perustettiin virallisten tietojen mukaan Oulussa, mutta hyvin vahva perusta bändille luotiin Sipolankylässä Rane Kestin kotona olleessa treenikämpässä.

Ensimmäiset nuorukaisten treenit olivat olleet jo kesällä 1984, kun oululainen Rike Pietilä tuli kitaransa kanssa kylään Rane Kestin ja Jarmo Mattilan kotikulmilla Sipolankylään. Bändin alkuperäiskokoonpano oli valmis, kun tiimiin liittyi temmesläinen, nykyisin Vihannissa asuva Mika Heiskanen.

Ensimmäinen single julkaistiin 1987. Moni taitaa yhä Beibi älä lyö-biisin riimit. Ensimmäinen pitkä soitto, Liekki lepattaa, julkaistiin vielä samana vuonna Megamanian eli entisen Love Recordsin tallissa.

Jo ennen virallisia levytyksiä Kolera oli tehnyt demon oululaisella SM-studiolla, jonka Rane Kesti kuvailee avanneen heille tietä isompiin levy-yhtiöihin.

– Myöhemmin useampi levy-yhtiöä oli kiinnostunut meistä.

Kun Kolera oli viisivuotias, Rantsilan miehiä oli useampia saman kokoelmalevyn kannessa, kun Kolera eli kulta-aikaansa ja Repa Kauppila teki uraa Pelle Miljoonan rumpalina.

Muistojen nauhassa uudella vuosituhannella mukavalta tuntuu, että Kolera oli samassa levy-yhtiössä muun muassa Juicen, Maaritin, Tuomari Nurmion ja Raptorin kanssa.

– Konna homma on, että me tehtiin ensimmäinen suomalainen karaoke-single puolivahingossa, kun äänitettiin Urpo ja Ana.

Laulun sanat on muokattu Juice Leskisen Anne ja Jack-kappaleesta. Kohteliaisuussyistä koleralaiset käyttivät tekstinsä Juicella hyväksyttävänä etukäteen.

– Juice halusi muutettavan yhden kieliopillisen jutun ja oli kuulemma tykännyt kuulemastaan.

Rane Kesti pyörittelee kotoaan Rantsilassa kaapeista löytämäänsä Koleran tuotantoa. Aika on syönyt levyjen kansia niin, että yhden levyn kannet ovat kahdessa osassa ja itse levykin puuttuu. Kesti myöntää, ettei ole tullut pitäneeksi tarkkaa lukua tekemisistä.

– En muista, montako singleä on tehty. Yllätyin, kun löysin Pulkkilan kirpparilta kokoelma cd:n, jossa oli Koleran biisi.

Koleran toisen pitkäsoiton Maamme laulun kansikuva on Finlandia valokuvakilpailun voittanut kuva.

Lue lisää 9.7. Siikajokilaaksosta.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä