Lapsena 1970- ja 1980-luvuilla elettiin Paavolan Kirkonkylällä leppoista lapsuutta ja nuoruutta. Ei ollut käsitystä ruutuajasta vaikka telkkariin tuli kolmas ja neljäskin kanava.
Oltiin porukalla ulkona. Muistelin pelejä ja leikkejä ja kysyin muutamilta meiltä sen ajan lapsukaisilta mitäs kaikkea me touhuttiinkaan. Konkkasta, kymmenen tikkua laudalla, lipunryöstö, seinästä, ”kyläsota” ja perusleikki eli piilosta olivat juttuja jotka muistuivat mieleemme.
Näiden lisäksi toki oikeat urheilulajit eli pesis, hiihto, futis ja jäkis. Tenniskenttäkin tuli 1980-luvulla ja silloin yleisesti kylällä naureskeltiinkin, että ”veteraanitalon mummotkin hankkivat tennismailat”.
Uimassa käytiin Siniselällä jonne pyöräiltiin jopa 3 kertaa päivässä. Hietamaa ei ollut vielä nykyisessä hienossa kunnossa. Kun seuraa nykynuorten ja myös oman jälkikasvun kavereiden kanssa tapaamisten sopimisen vaikeutta nykyteknologian avulla niin onkai jonkinlainen ihme että me lankapuhelin-ajan lapset kokoonnuttiin ja touhuttiin yhdessä niin paljon.
Toki on myönnettävä että jääkiekon tai oikiastaan kaukalon suhteen mulla oli sen ajan uutta tekniikkaa. Asuin lähimpänä kaukaloa ja jos siellä ei ollut muita pelaajia niin sitten koitin laukoa laitoja vasten niin kovaa että pakkaskelillä pauke kuului Hemminkankaalle asti.
Välillä piti vissiin hakata mailallakin josta kotona kovasti ihmettelivät mailojen heikkoutta. Yleensä aina tepsi eli kohta meillä oli hyvät pelit käynnissä. Kaukalo on muuten yhä samalla paikalla kuin silloin.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt – kuten laulussa sanotaan. Mitä me voidaan tehdä – mitä minä voin tehdä?
Liikuntasihteerin työni puolesta kesä tulee olemaan poikkeuksellinen. Mitä juttuja voi ja saa järjestää? Mitä kannattaa järjestää eli tuleeko ihmiset osallistumaan tapahtumiin tämän poikkeusajan jälkeen? Näistä tiedotetaan kuntatiedotteessa, nettisivulla sekä facebookissa.
Se myös on selvää että Siikajoen kunta panostaa erityisen paljon meidän laajaan ulkoliikuntapaikkaverkostoon. Kuntoradat, uimapaikat, frisbeegolfradat, tenniskentät, lähiliikuntapaikat ja niillä erityisesti peliareenat. Fatbike- ja luontoreitistöjä kehitetään jatkuvasti.
Muistetaan vain liikkuessakin kuunnella yhä niitä ohjeita joita Suomen hallituksen ja muiden tahojen puolesta meille annetaan ja vaikka siitä välillä jo vitsaillaan niin pitää se turvaväli ja pestä käsiä.
Kyllä tämä tästä – yhdessä selevitään!