Ko­ro­na­ra­joi­tuk­set sul­ki­vat työ­pa­jat – monet jo kai­paa­vat pajalle

Maanantaina maan hallitus päätti alkaa purkaa koronarajoituksia, ja kesäkuun 1. päivästä lähtien myös työpajat avaavat ovensa.

Maaliskuussa kiinni menneet Siikajoen neljä ja Siikalatvan kolme työttömille tarkoitettua työpajaa ovat joutuneet etsimään uusia toimintatapoja. Vaikka ovet ovat olleet kiinni, ei asiakkaita ole jätetty yksin.

– Säännöllisesti on pidetty asiakkaisiin yhteyttä. Pajaohjaajat ovat soitelleet ja kyselleet kuulumisia, kertoo Siikajoen työllisyyskoordinaattori Veera Karvonen.

Ohjaajat ovat pysytelleet jokaisen asiakkaan tilanteen tasalla ja kartoittaneet tilannetta joko puhelimitse tai netin välityksellä. Hätätilanteissa ohjaajat ovat käyneet auttamassa myös kasvotuksin.

Soitellessaan ohjaajat ovat kartoittaneet, kenellä on mahdollisuus osallistua netin kautta etävalmennukseen, jos pajoja ei vielä 1. kesäkuuta voikaan avata.

– Korona haastaa myös työntekijöitä. On otettu digiloikka ja verkkoalustat on tulleet tutuiksi. Olen huomannut, että monipuolisesti voi etänä asioita tehdä, Karvonen sanoo.

Työpajoista on tullut asiakkaille tärkeitä paikkoja. Niiden positiiviset puolet on huomattu nyt kiinnioloaikana.

– Asiakkaat haluaisivat jo päästä pajalle, se tulee esille joka puhelussa. Kotona olemisen haasteet korostuu, jos on muita ongelmia. Eikä kaikilla ole lähipiiriä, joten pajaohjaajan soitto on tärkeä, Karvonen tietää.

Samaa viestiä on saanut myös Siikalatvan työllistämisvastaava Helena Repo.

– Kun ei ole työpajatoimintaa, sinne kaivataan. Pajalla on mielekästä tekemistä ja mukavat tyypit ympärillä. Sosiaalinen yhteisö on tärkeä, hän toteaa.

Siikalatvalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan järjestetty pajatoimintaa niille, jotka sitä ovat halunneet. Muutama on käynyt tekemässä ohjaajan kanssa tähdellisiä ulkotöitä. Muutoin Siikalatvallakin ovat puhelimet olleet käytössä.

– Asiakkaille on soiteltu ja mietitty polkua eteenpäin. On tehty normaalia työtä mitä tehdään kasvokkain, Repo sanoo.

Siikalatvalla hankkeet ja koulutukset on peruttu ja työkokeilu on mennyt jäihin. Se jatkuu taas, kun tilanne sallii.

– Koulutuksia ja kursseja ei voi vielä kesäkuussa aloittaa, vaan ne siirtyvät elokuulle, Repo kertoo.

Verkon kautta kuitenkin on mahdollista osallistua työkorttikursseille. Verkkokurssit tosin vaativat digiosaamista, jota Revon mukaan on pyritty viemään asiakkaille. Siinä on vielä työsarkaa, sillä nykyisin lähes kaikki tapahtuu verkossa.

– Kaikilla ei ole vehkeitä eikä osaamista, mutta puhelimet kuitenkin toimii. Pyritään auttamaan vaikka konferenssipuhelulla, että saa asioita hoidettua, Repo sanoo.

Älypuhelin kädessään kulkevat nuoret ovat tottuneita somettamaan ja pelaamaan netissä, mutta heikko digikohta heilläkin on.

– Nuorille viranomaisasiointi ei ole tuttua, Repo on huomannut.

Mun polku näyttää oman osaamisen
Kirsi Junttila

Huhtikuun ensimmäinen päivä Siikajoella alkoi Mun polku – My path -hanke, joka on saanut TE-palveluilta rahoitusta 21 491 euroa.

Hankkeen tarkoitus on kehittää matalan kynnyksen palvelua ja nopeuttaa siirtymävaihetta työkokeilusta tai palkkatukityöstä kohti koulutusta tai avoimia työmarkkinoita. Kohderyhmään kuuluvat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, työpajojen asiakkaat, palkkatukityössä olevat sekä maahanmuuttajataustaiset työttömät.

Hankkeen puitteissa järjestetään erilaisia työllistymistä edistäviä koulutuksia, kuten opetellaan tekemään hyvä cv, harjoitellaan sähköistä työnhakua ja työhaastattelussa olemista. Tulossa on myös yhteisöllinen taidepaja.

Hankkeen yksi tärkeistä tavoitteista on saada osallistujat huomaamaan oma osaaminen.

– Koulutuksilla halutaan saada asiakkaille minä osaan -kokemuksia, kokemusta osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä, projektin vetäjä, työllisyyskoordinaattori Veera Karvonen kertoo.

Oman osaamisen tunnistaminen rohkaisee, motivoi ja kannustaa etsimään omaa polkua kohti työelämää tai löytämään kiinnostavan opiskelupaikan.

– Toivon, että ihmiset saisivat koulutuksista irti halua pyrkiä eteenpäin ja huomaisivat omat kykynsä, Karvonen kiteyttää.

Lisäksi tavoitteena on hankkeen aikana saada työllisyyspalvelut yhdelle luukulle, jotta Kätevän tiloihin sisälle kävelevä asiakas palveltaisiin mahdollisimman monipuolisesti.