Juuri nyt: RAS: Sii­ka­joen ko­ro­na­ta­pauk­ses­sa tois­tai­sek­si 3 po­si­tii­vis­ta ja 19 al­tis­tu­nut­ta

Mainos: Sii­ka­jo­ki­laak­so 55 vuotta, tilaa pai­kal­lis­me­dia­si juh­la­hin­taan: Digi 12 kk 55 €

Lukijalta
Kolumni
Tilaajille

Kris­tuk­sen tai­vaa­seen as­tu­mi­sen päivä

Pääsiäisen jälkivietto jatkuu vielä helluntaihin. Tuolloin, sunnuntaina, kirkolliset tekstit vie meidän Pyhän Hengen vuodattamisen hetkeen. Mutta ensin pysähdymme helatorstaihin. Päivän paikka kalenterissa määräytyy pääsiäisen mukaan. 40 päivä pääsiäisestä. Tuona aikana Jeesus näyttäytyi useaan kertaan opetuslapsilleen tuoden ylösnousemuksensa heille nähtäväksi. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanomme Jeesuksesta: ”nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella” Tästä on siis kyse. Luukaan evankeliumissa 24:51 ”Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen”

Vanha kansa piti helatorstaita erittäin tärkeänä pyhänä päivänä. Vanhan nivalalaisen sanonnan mukaan silloin ”ei kasva ruoho maassa, ei lehti puussa eivätkä kuninkaan myllyt pyöri”. Viime sunnuntaina, äitienpäivänä, oli rukoussunnuntai. Perinteen mukaisesti tässä välissä rukoiltiin erityisesti pelloilla suotuisia säitä ja hyvää satoa. Rukoussunnuntain ja helatorstain välistä aikaa nimitettiin maatalousyhteiskunnissa käyntipäiviksi. Tuolloin käytiin pappien johdolla kulkueina pelloilla. Risti, siunattua leipää ja pyhäinkuvia kantaen. Kelloja soitettiin ja rukouksia luettiin. Toimeentulo riippui suotuisista säistä. Joten Jumalan siunauksen pyytäminen oli luonnollista. Tähän perinteeseen juontaa nykyäänkin kylvön siunaus pellon laidalla. Siikalatvan seurakunnan alueellakin tuttu perinne.