Kaksi klikkiä ja olet valokuidun tilaaja. Yksinkertaisimmillaan tilanne on tämä – toki muuan euro vaihtaa ennemmin tai myöhemmin omistajaa.
Siikajoelle puuhataan parhaillaan valokuituverkkoa ja Siikajokilaakson saaman palautteen perusteella niin sanottu kuitupuhe on ollut tähän saakka epäselvää. Kaikkialla sanotaan, että kuituverkkoon kannattaa liittyä, mutta kukaan ei ole kertonut selväsanaisesti, että miksi.
Siikajokilaakso kysyi kuituverkkoon kuuluvalta kuluttajalta käyttäjäkokemuksia. Tällä kertaa ääneen pääsi Pyhännällä asuva Siikaverkon asiakas Veikko Heikkinen, ja varsin nopeasti käy selväksi, että viisi vuotta sitten tehty ratkaisu valokuituun liittymisestä oli hyvä.
– Entinen liittymä toimi miten sattui. Netti ei oikein auennut ja yhteys katkoi. Kuukausikustannus oli sama kuin Siikaverkossa, noin 50 euroa. Rahalle saa nyt viimeistään vastinetta, Heikkinen ylistää.
Hyviä puolia ovat yhteyden nopeus, helppo käytettävyys, ja vaikka yhteyden välillä sulkee, se aukeaa nopeasti uudelleen.
– Päivityskatkoksia on tullut muutamia, mutta niistä on kerrottu hyvissä ajoin etukäteen ja yleensä ne tehdään yöllä, Heikkinen huomauttaa.
Heikkinen käyttää nettiä päivittäin. Laskut ja muut pankkiasiat hoidetaan kotikoneelta ja sähköpostia mies käyttää säännöllisesti.
– Tapahtumista tiedottamiset luen netistä ja etsin varaosia koneisiin verkosta. Myös Metsänhoitoyhdistyksen asiat hoituu verkossa.
Liikkuvan kuvan katselu kysyy hyvää yhteyttä ja siihenkin valokuidun nopeus riittää täysin.
– Joskus katselen Ylen kanavia Areenan kautta, kun emäntä katsoo telkkaria samaan aikaan. Urheilukilpailuja seuraan jonkin verran, kun kaikki ei telkkarissa näy suorana. Hiihtoa jos on lähetys netin kautta. Elokuvia en katsele. Urheilut ja muut tulee katsottua.
Kuidun käyttöönotto sujui Heikkisen mukaan kädenkäänteessä. Kun piuhat oli vedetty ja reititin tuotu mökkiin, ei tarvittu kuin käyttäjätunnus, salasana kovaa käyttöä millä tahansa laitteella.
– Puhelinkin on yhteydessä kuituun kotioloissa, joten netin selaaminen käy silläkin nopeasti.
Siikajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kuidun äänekäs puolestapuhuja Kauko Lehto huomauttaa, että valokuituyhteys on nykyaikaa, ja oleellinen osa kiinteistöä siinä missä vesijohto, viemäriverkko ja sähköliittymä. Kun jokin noista on kerran laitettu, kukaan ei enää pärjää ilman.
– Tietoliikenteellä on keskeinen asema tänä päivänä ja siirrettävän tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Mobiilipuolella tulee rajat vastaan, joten valokuitua tarvitaan, Lehto kertoo.
Valokuitu on ylivertainen teknologia tiedonsiirrossa, eikä ajan hammas ole sitä ihan hetkessä nakertamassa.
– Valokuidun yhteydessä puhutaan 50–100 vuoden elinkaaresta. Valonnopeus on maailmankaikkeuden suurin nopeus ja valokuidussa on myös rajaton siirtokapasiteetti. Valokuitu on nykyaikaa, ja sen hankinta pitää ajatella investointina kiinteistöön. Kunnan kannalta valokuitu on investointi perusinfraan, Lehto huomauttaa.
Mutta miksi nyt? Juuri tätähän ihmiset paikallislehdeltä kysyvät.
– Hankkeella on valtion tuki, eli paketti on edullisempi kuin koskaan. Jos tämä hanke kaatuu ja rakennamme myöhemmin verkkoa ilman tukea, liittyminen voi maksaa kymmenen kertaa enemmän. Jos kaapeli vedetään oman kiinteistön ohi, niin kyllähän siihen kannattaa liittyä.
Käynnissä olevalle kuituhankkeelle pitää löytää 1 000 käyttäjää lokakuun loppuun mennessä tai hanke kaatuu. Lehdon mukaan rumpua pitää lyödä nyt yleisen edun nimissä.
– Suomen halvin ratkaisu on meillä ja pallo on nyt kuntalaisilla. Tämä tilaisuus ei toistu. Kyllä meillä kaikilla on vastuu viedä tämä maaliin, Lehto kertoo.