Säilörehun ensimmäinen sato jo kärsi kuivuudesta ja viime viikkojen aikana korjattu toinen sato myös. Paikoin toinen rehusato on jäänyt melkein olemattomaksi.
– Nurmet on kärsineet kuivuudesta erityisesti rannikolla. Siellä satotaso jää noin 30 prosenttiin. Nurmet on ihan karrella, kuvaa tilannetta Juha Sohlo ProAgriasta.
Rannikon karkeat hiekkamaat ovat poutineet pahasti, mutta sisämaahan mennessä maalajit muuttuvat ja vettäkin on satanut himpun enemmän. Jo Ruukissa ja Rantsilassa säilörehua tulee Sohlon tietojen mukaan noin 80 prosenttia tavanomaisesta.
– Moni tila tavoittelee kolmatta satoa ja toivotaan, että sitä tulee. Tosin kuivuuden vuoksi sänki helposti poutii ja se karsii kolmatta satoa, Sohlo toteaa.
Tilanne on viljojen kanssa samankaltainen. Rannikolla satotaso jää 60 prosenttiin tavanomaisesta, mutta sisempänä satotaso nousee 80-90 prosenttiin.
Viljat ovat jo valmistumassa kovaa kyytiä. Lämpösummaa on Sohlon mukaan jo kertynyt 820 astetta, ja aikaiset viljat alkavat tuleentua, kun lämpösummaa on 850 astetta. Lämpösumman perusteella viljan kuuluukin jo joutua puintikuntoon.
Tosin kuivuuden vuoksi osa viljoista pakkotuleentuu, jolloin jyvä jää pieneksi ja kevyeksi. Pakkotuleentunutta viljaa on runsaimmin rannikkokunnissa.
– On toinen juttu, saadaanko hehtolitrapainot täyttymään ja tuleeko viljasta kauppakelpoista. Sen tietää vasta puintien jälkeen, Sohlo huomauttaa.
Monilla karjatiloilla puitavaksi aiottu vilja on tehty säilörehuksi, koska nurmilta ei rehua ole saanut.
– Tilat joutuvat ostamaan viljaa. Rahat ovat monilla ennestään vähissä, joten haasteita tulee olemaan, aprikoi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja.
Maataloudessa ei olisi kaivattu huippukuivaa vuotta viime vuoden sadekesän perään. Tilat ovat kamppailleet muutenkin talousongelmien kanssa pitkään; maidon hinta on laskenut kolme prosenttia viime vuoteen verrattuna. Naudanlihan hinta on noussut neljä prosenttia ja sianlihan kaksi prosenttia viime vuoden kesäkuuhun verrattuna. Mutta myös kustannukset ovat nousseet ja viljan hinta kipuaa varmasti tänä syksynä ylös.
– Monella tilalla joudutaan varmasti monenlaisia suunnitelmia tekemään. Vöidenkiristämisen aika on tulossa ja muutama vuosi jo on kiristetty tosissaan. Milloin kamelin selkä katkeaa, Nuolioja huolehtii.
Maatiloille on tulossa Nuoliojan mukaan hikinen talvi, kun joudutaan tasapainoilemaan talouden ja rehujen riittävyyden kanssa. Tilat joutuvat pohtimaan erilaisia ratkaisuja ja pahimmillaan voi joutua taluttamaan karjaa korkealaitaiseen.
– Jos tuottava lehmä joudutaan rehun puutteen vuoksi teurastamaan, koituu siitä tilalle tosi iso tappio, Nuolioja toteaa.
Päättäjien on Nuoliojan mukaan syytä jo miettiä huoltovarmuutta ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksia siihen. Ilmastonmuutos äärevöittää säätilaa, eli kuivat ja kuumat kaudet ovat entistä pahempia ja sateet entistä runsaampia. Se vaikuttaa kasvivalintoihin ja viljelytekniikkaan.
– Pitää pohtia, miten satoa voidaan muuttuneissa olosuhteissa tuottamaan. Tilat ovat eturintamassa kohtaamassa ilmastonmuutoksen, Nuolioja huomauttaa.