Siikajoki/Paavola
Tänä vuonna Petrus lähtee suviseuroihin kummisedän kanssa, ilman äitiä ja isää. Äidin ja isän on jäätävä kotiin, sillä isä on loukannut pahasti jalkansa. Näillä sanoilla alkaa tänään julkistettava väritys- ja tehtäväkirja Petruksen suviseurat, jonka on kirjoittanut Paavolassa asuva Päivämiehen toimitussihteeri Katri Isopahkala. Kirja on samaan aikaan sekä väritys-, tehtävä- että kertomuskirja, jonka tarina kertoo Petruksen ja hänen kummisetänsä perheen yhteisestä matkasta suviseuroihin.
Petruksen suviseurat -kirjan julkistamispäivä on samalla aattopäivä myös suviseuroille, jotka järjestetään tänä vuonna Vaasassa. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry:n (SRK) kustantaman kirjan ensimmäinen 3 500 kappaleen painos asetetaan myyntiin suviseurojen julkaisumyymälään sekä SRK:n julkaisuja myyvään kivijalka- ja verkkokauppaan.
Kirjan tarina pohjautuu kummiuden ja tapakasvatuksen teemoihin, joita Isopahkala kuvaa hyvin pitkälti omien lapsien suviseurakokemuksien pohjalta. Hänen tarinassaan suviseurat avautuvat todellisessa asussaan, eikä arkisiakaan ilmiöitä ole haluttu peitellä.
– En halunnut kirjaan siloteltua kuvaa vaan todentuntuisen kuvan siitä, millaista lasten on suviseuroissa olla. Kirjassa on lasten arkitodellisuutta, mutta positiivisella asenteella, hän toteaa.
Hengellinen eväs on teoksessa luonnollisesti läsnä, mutta samalla kerronnan kautta pääsee kurkistamaan suviseuroihin käytännön näkökulmasta. Isopahkala muistuttaa, ettei tapahtuma ole lapsille ainoastaan hengellistä antia vaan isossa roolissa on myös kavereiden kanssa oleilu.
– Suviseurat ovat monille lapsille kesän kohokohtia, suurta ja odotettua juhlaa, hän toteaa.
Kirjan kertomus vie lukijansa sekä ilon hetkiin mutta myös ikäviin tilanteisiin, joihin suviseuroissakin joskus törmätään.
Isopahkalan mukaan kirjan idea syntyi viime syksynä, jolloin hän teki Siionin kevät -lastenlehteä. Tuolloin alkusysäyksenä toimi taittaja Maija Holmin toteamus siitä, että SRK:n pitäisi julkaista lastenkirja. Suviseura-aiheista kirjaa sekä värityskirjaa oli Isopahkalan mukaan ehditty toivoa jo pitkään. Nyt myyntiin tulevassa julkaisussa yhdistyy kätevästi kaikki yhdellä kertaa.
– Tavoitteena oli, että kirja sopii perheen eri-ikäisille lapsille. Tehtävät ovat alakouluikäiselle ja sitä pienemmät voivat värittää.
Käsikirjoitus syntyi naisen kynästä, kun hän teki töitä etänä kotoa käsin. Perheen viidestä lapsesta syntyvä taustahäly viritti kirjoittajan sopivalle taajuudelle.
Käsikirjoittamisen lisäksi Isopahkala pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa tutustumaan myös muihin kirjan julkaisuun liittyviin vaiheisiin. Kokonaisen kirjan julkaiseminen oli hänen mukaansa aivan oma maailmansa.
– Se oli mielenkiintoinen prosessi. Se yllätti, miten paljon kirjaa hiotaan ennen julkaisua. Lopullinen versio käsiteltiin sivu sivulta, hän kertoo.
Lopulliseen teokseen päätynyt teksti kävi läpi erilaisia lukuryhmiä sekä SRK:n esiluvun, mutta sitä ennen käsikirjoitus oli saanut jo palautetta ehkä kaikista kriittisimmältä raadilta. Isopahkala halusi nimittäin tekstistä mahdollisimman sujuvan ja selkeän ja testasi sen toimivuutta lukemalla kirjoittamaansa tarinaa omille lapsilleen.
– Sieltä sai suoran palautteen, sillä omat lapset eivät äitiä kumartele, hän nauraa.
Isopahkala ei halunnut lähestyä aihetta stereotyyppisestä näkökulmasta, jossa iso perhe hakee asuntovaunun ja alkaa pakata tavaroita suviseuroja varten. Niinpä kummius nousi tarinaa kantavaksi teemaksi.
– Kummiuden rooli, se tuli tarinan pohjaksi luonnostaan. Tarina vei mennessään. Kummiuden merkitys on nyky-yhteiskunnassa vähän hukassa. Tässä on esitelty yksi tapa, miten voi olla kummilapsensa kanssa.
Myös Isopahkalan omat kummilapset ovat päässeet osaksi Petruksen matkaa, sillä kirjan kaikki henkilöt on nimetty hänen ja hänen Harri-miehensä kummilapsien mukaan.
– Iät ja luonteenpiirteet eivät kuitenkaan täsmää, hän toteaa hymyillen.
Tarina heräsi lopullisesti eloon Vuokko Kraftin tekemän yksinkertaisen mutta ilmeikkään kuvituksen avulla.
