Kaikella suuhun pistettävällä on merkitystä myös ilmastolle. Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin 25 prosenttia on lähtöisin ruuan kulutuksesta.
Maatalouden osuus ruokakakussa on suurin. Muut päästölähteitä ovat elintarvikejalostus, kaupan kylmäketjut, raaka-aine ja ruokahävikki sekä ruuan valmistus ja kylmäsäilytys.
Ravinnon ilmastovaikutuksessa eläinperäisten tuotteiden osuus on huomattava, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen viime viikolla järjestetyssä Ilmastoviisas karjatalous -seminaarissa. Varsinkin nautakarjan merkitys on melkoinen, sillä ruokavalion ilmastovaikutuksista naudanlihan ja maidon osuus on 37 prosenttia.
Lihantuotantoa pidetään maailmanlaajuisesti suurena ongelmana, sillä karja vaatii runsaasti vettä ja rehuntuotanto pinta-alaa. Nautoja ruokitaan soijalla, mikä on myös hyvä ihmisravinto. Maailmalla esitetään jo vaatimuksia lihan syönnin lopettamisesta tai ainakin rajusta vähentämisestä.
– Jo kasvispainotteisella ruokavaliolla päästään suuriin vaikutuksiin. Lihasta ei ole pakko luopua päästäksemme ilmastovaikutusten vähennyksiin, Pulkkinen korosti seminaarissa.
Suomalaisessa karjataloudessa on ilmaston kannalta useita hyviä tekijöitä. Vesivaroja on runsaasti, joten vesijalanjälki on pieni. Suomessa ei ylilaidunneta ja lisäksi nurmi sopii hyvin suomalaiseen ilmastoon. Suuri etu ilmaston kannalta on se, ettei naudoille syötetä soijaa eikä maissia, jotka ovat myös hyvää ihmisravintoa.
– Jos globaaleja ongelmia halutaan vähentää, kannattaa valita Suomessa tuotettua lihaa. Tai ainakin Pohjoismaissa tuotettua, opasti Pulkkinen.
Kotieläinten liha ei tarvitse kokonaan hylätä myöskään WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapään mielestä.
– Iso osa karjan ravinnosta ei sovi ihmisravinnoksi. Eläintuotannolla on siis suuri rooli ihmisravinnon tuottamisessa, hän totesi.
Silti lihankulutusta on saatava laskemaan, sillä lihankulutus yhä kasvaa. Tällä hetkellä maailmassa tuotetaan lihaa 36 kiloa jokaista ihmistä kohden. Ennusteiden mukaan 2015 maailmassa on yhdeksän miljardia ihmistä ja jos jokainen heistä keskimäärin syö yhtä paljon lihaa kuin nyt, on edessä iso ongelma.
– Jos mennään ennusteiden mukaan, maapallo loppuu. Siksi on pakko tapahtua muutos, lihankulutus on saatava laskemaan henkilöä kohden huomattavasti. Myös Suomessa, sillä täällä syödään paljon lihaa ja se on jo kansanterveydellinen ongelma, Valkeapää painotti.
Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä noin 20 prosenttia on lähtöisin maataloudesta.
Siitä suurin osa on syntyy peltoviljelyssä. Energian käytön osuus on 10 prosenttia, samoin kuin märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöjen osuus. Lannan käsittelystä ja varastoinnin kontolle koituu viisi prosenttia.
– Suomessa on paljon turvemaita, joissa runsaasti hiiltä. Haaste on pitää se siellä, Pulkkinen totesi.
Keinoja kuitenkin on, kuten tasapainoinen lannoitus, peltojen hyvä peruskunto, viljely kivennäismailla, laadukas eläinaines ja runsaat sadot.
– Kun satotaso on parempi, sitoo juuristo hiiltä paremmin. Hyvä sato on tärkeä hiilen sitoutumisessa, Pulkkinen tähdensi.
