Siikajokilaakso Raahen seudun kuntajakoselvityksen todellinen hinta asettuu jonnekin 100 000–200 000 euron väliin.
Kustannukset syntyivät valtion kuntajakoselvittäjälle maksamista palkoista ja muista kuluista. Päälle tulevat vielä Siikajoelle, Raahelle ja Pyhäjoelle virkamiesten ja luottamushenkilöiden työstä syntyneet kulut sekä esimerkiksi matka- ja ruokailukustannukset.
Missään selvitykseen osallistuneista kunnassa ei tehty tarkkaa arviota selvitykseen liittyvästä virkamiestyön määrästä.
Valtiolle muutamia kuukausia kestäneestä selvityksestä syntyi suoria kuluja noin 75 000 euroa. Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas valtiovarainministeriön kuntaosastolta kertoo, että kustannuksista osa oli normaaleja palkkakuluja sivukuluineen. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila oli selvitysajan määräaikaisessa työsuhteessa valtiovarainministeriöön. Kokonaissummaan 75 000 euroa sisältyy hieman yli 20 000 euroa eri asiantuntijapalvelujen käyttöä.
Erityiseen kuntajakoselvitykseen Raahen seudun kunnat määräsi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) kesällä 2014. Selvityksen teko alkoi viime elokuussa ja sen piti jatkua vuoden loppuun saakka, mutta kuntajakoselvittäjä haki sille lisäaikaa tammikuun loppuun asti. Valtiovarainministeriö myöntyi siihen.
Pyhäjoen kunnanjohtajan Matti Sorosen mukaan selvitykseen määrääminen tuli maksamaan kunnalle ”kymmeniä tuhansia euroja”, kun kuluihin lasketaan mukaan esimerkiksi virkamiehistön selvitystyöhön kulunut työaika. Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen arvioi, että kaupungille kuluja syntyi noin ”puolitoista kertaa Pyhäjoen verran”, sillä Raahella oli suuremman kokonsa takia enemmän selvitettävää.
Siikajoellakaan ei ole talouspäällikkö Krista Kustulan mukaan tarkkaan laskettu sitä, paljonko virkamiehistön työaikaa kului erilaisten selvitysten tekoon. Kokoluokka lienee hänen mukaansa sama kuin Pyhäjoella. Kuntajakoselvitykseen liittyviin matkakuluihin ja ruokailuihin Kustula laskee Siikajoelta kuluneen noin tuhat euroa. Siikajoen tiedetään hoitaneen leiviskänsä hyvin kuntajakoselvitykseen liittyvässä työssä.
Sosiaali- ja terveysalan arviointia oli tekemässä virkamiehistöä myös Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä.
Kuntajakoselvityksen tiimoilta koottiin kuntien edustajista seitsemän työryhmää, jotka raportoivat kuntajakoselvittäjälle. Tammikuussa kuntajakoselvittäjä ilmoitti päättäneensä ehdottaa Siikajoen, Pyhäjoen ja Raahen kuntien lakkauttamista ja uuden perustamista. Uusi kunta aloittaisi toimintansa 1.1.2017.
Nimivaihtoehtoina olivat Raahe, Brahe ja Raahenmaa. Ymmärrettävin olisi ollut perinteikäs Raahe. Uuden Raahen kaupunginjohtajaksi Daavittila esitti Pyhäjoen kunnanjohtajaa Matti Sorosta, sillä hänellä on kuntajohtajista eniten virkavuosia jäljellä. Liitosehdotustaan Daavittila perusteli erityisesti taloudella.
Siikajoen kunnanhallitus on jo ehtinyt käsitellä kuntaliitosehdotuksen. Se päätyi äänestyksen jälkeen ehdottamaan huhtikuussa kokoontuvalle valtuustolle, että Siikajoki ei halua nyt kuntaliitosta. Myös Pyhäjoen kunnanhallitus hylkäsi yhdistymisehdotuksen maanantaisessa kokouksessaan. Raahenkin kanta on selvillä ennen kesää.
Arkistokuva: Sari Junnonaho