Joulukuun viimeisessä kunnanvaltuustossa hyväksytty Siikalatvan kuntastrategia 2017–2022 määrittää pitkälti jatkossa, mihin asioihin kunnan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa painotetaan.
Vuonna 2015 voimaan astunut kuntalaki edellyttää, että uuden valtuustokauden alkaessa 1. kesäkuuta 2017 jokaisella kunnalla on uuden kuntalain mukainen kuntastrategia.
Siikalatvalla ei jätetty strategian valmistelua työnsä keväällä päättävien kuntapäättäjien viimeisiksi töiksi, tai tehtävässä kesällä aloittavien luottamushenkilöiden ensimmäiseksi tehtäväksi.
Strategiakirjanen ei ole syntynyt kunnanjohtajan kynästä, vaan kunnanjohtaja Pauli Piilma on koonnut yhteen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja kunnan johtavien virkamiehien esille nostamat asiat.
– Olen tyytyväinen lopputulokseen. Tämä joukko on ollut aktiivinen ja tosissaan mukana miettimässä ja keskustelemassa strategian suuntaviivoista.
Strategian laatiminen on tehty kunnassa omin voimin. Sisältöä saatiin kunnanvaltuutetuille juhannuksen tietämillä annetun ennakkotehtävän kautta saaduista ehdotuksista. Lähes kaikki valtuutetut vastasivat kyselyyn elokuun alkuun mennessä. Myös kuntalaisten ajatuksia on kuultu muun muassa yrittäjille ja kylätoimijoille strategialinjauksia etukäteen esitellen.
Strategian kuuluisi olla lyhyt ja napakka. Aineistoa kertyi ajateltua enemmän, koska laki edellyttää seitsemän aihekokonaisuutta, jotka ko. asiakirjan tulee sisältää.
Laadittua strategiaa päivitetään jatkossa tarpeen mukaan. Siikalatvan ensimmäinen kuntastrategia tehtiin kunnan syntyessä vuosille 2009–2013. Päivänpolttavien asioiden hoidon ohessa strategiapaperin päivittäminen oli unohtunut eikä uutta oltu laadittu.
Piilma nostaa Siikalatvan vahvuuksiksi monipuolisen elinkeinorakenteen, hyvän elämisen laadun, sujuvan arjen ja hyvän logistisen sijainnin.
– Uskon, että saadaan kuntakuvaa ja kunnan tunnettuutta parannettua.
Monista yrityksistä huolimatta kunnan sijainti Nelostien varrella on jäänyt vähäiselle hyödyntämiselle. Moni ajaa vielä noin 60 kilometriä valtatietä halki Siikalatvan pysähtymättä ja tiedostamatta, että on Siikalatvalla.
Työtä tehdään myös sen eteen, että jatkossa Siikalatva koetaan yhä enenevässä määrin yrittäjäystävälliseksi paikkakunnaksi.
Taloudenpidossa ponnistellaan, jotta alijäämäiset vuodet jäävät historiaan. Alkuun tavoitellaan talouden tasapainoista tilaa, jonka saavuttamisen jälkeen lähtökohtana on ylijäämäiset budjetit.
Omilla toimillaan kunta pyrkii olemaan esimerkinnäyttäjä. Työ on jo aloitettu muun muassa siivoamalla taajamissa kunnan omistuksessa olevien alueiden näkymiä. Myös kunnan maineeseen työnantajana satsataan.
Peruslinjauksena kunnan toiminnassa on, että kunta on yhteistyöverkostojen kokoaja.
– Kaikkea ei voida rahoittaa, mutta lähes kaikessa voidaan olla jollain tapaa mukana. Peruspalveluihin pitää löytyä rahat ja resurssit. Kaikessa toiminnassa haetaan tehokkuutta.
Vaikka maakunta hoitaa vuoden 2019 alusta alkaen pääosan nykyisin kunnan vastuulla olevista palveluista, jää ennaltaehkäisevätyö kunnan hoidettavaksi. Kuntalaisia aktivoidaan omatoimisuuteen ja liikkumisen lisäämiseen. Pohdittavaa riittää, kuinka mielenterveyttä, syrjäytymistä ja kansantautien esiintyvyyttä kuvaavat tilastot saataisiin Siikalatvan osalta kaunistumaan.
Piilma muistuttaa, ettei aina tarvita paljoa rahaa kuntalaisten aktivoimiseen. Nuorisovaltuustossa kunnanjohtajalle esitettiin toive, että koulujen liikuntasalit olisivat iltaisin nuorten käytettävissä. Muun muassa tällaiset pyynnöt on helppoa ja edullista toteuttaa.