Kun koulut loppuivat lauantaina, lähdimme seuraavana maanantaiaamuna Rantsilan ja Pulkkilan seurakunnan lapsikuorojen retkelle Ala-Härmän Powerpark-huvipuistoon. Taivaan Isä antoi meille juuri sopivan retkeilyilman, sopivan lämpöisen ja aurinkoisen.
Kuorolaiset, huoltajat ja kuorolaisten sisaruksia matkasivat huvipuiston laitteitten pyöriteltäväksi. Rantsilan K-marketista saimme retkieväät, suurkiitos Hanna-kauppiaalle!
Retki on palkinto kuorolaisille koko vuoden ahkeroinnista. Harjoitukset ovat kerran viikossa ja esiintymisiä 6–7 lukuvuodessa. Yksi kuorolainen sanoi, kun olimme maailmanpyörässä hyvin korkealla:” Hei, mullahan on korkeanpaikan kammo! Mutta ei ole enää!”.
Huvipuistossa oli myös Ylivieskan seurakunnan lapsikuoro, heidän kanttori yritti houkutella minua vapaapudotukseen, en uskaltanut sillä kertaa. Sitten yksi meidän kuorolaisista halusi siihen laitteeseen ja ei yksin voinut siihen mennä, eikä antanut periksi, vaan kinusi, kiskoi minua mukaansa. Minä (huh) menin ja kuulemma nuorruin kymmenen vuotta! Oli se kyllä hurjaa, mutta oli myös mahtavat näköalat siellä ylhäällä!
Pääsimme onnellisesti jokainen kotiin vähän päät pyörryksissä.
Viime viikolla Rantsilan veteraanikuoro ja Paavolan perinnekuoro matkasivat Suomussalmen maisemiin. Meitä oli nelisenkymmentä kuorolaista ja heidän läheisiään ja saavuimme Kiannon kuohut nimiseen kylpylään. Siellä saimme ruokaa, kylpeä ja käydä kuntosalilla. Ensimmäisen päivän iltana meillä oli konsertti ja kuulijoina oli muun muassa Oulun tuomiokirkkoseurakuntalaisia. Sali oli niin täynnä ihmisiä, että loppupuolella yksi kuorolainen pyörtyi. Onneksi hän selvisi siitä pelkällä säikähdyksellä.
Seuraavana päivänä kävimme Ilmari Kiannon Turjanlinnassa, karkkikaupassa, käsityökaupassa, ihailimme ”hiljaista kansaa” ja lopuksi Raatteen tiellä.
Kiitos Pentti Jäntille ja Raimo Karpakalle ikimuistoisesta retkestä! Toivotan kaikille siunattua keskikesän juhlaa!
Siikalatvan kanttori
