Kuusen haa­vas­ta pa­ran­ta­vak­si voi­teek­si

Tuoksuva ja tarttuva pihka on luonnon oma laastari, jonka antiseptiset ominaisuudet ovat myös lääketieteen tunnustamia.

– Pihka korjaa niin puun kuoren vauriot, kuin ihmisen tai eläimenkin ihon pienet haavat, kertoo luonnontuoteyrittäjä Eija Marjomaa.

Vaalassa asuvan Marjomaan yritys Ryytiranta on osa siikajokista Yrttiaika osuuskuntaa. Marjomaan tuotevalikoimaan kuuluvat yrttimausteet ja -suolat, sekä tietysti yrttipihkavoide.

– Itselläni on pihkavoide aina mukana ja käytän sitä melkeinpä joka ilta esimerkiksi pehmentämään kuivia kantapäitä. Vaurioituneisiin kynsinauhoihin pihkavoide on myös oiva ja hyväntuoksuinen apu, Marjomaa kehuu.

Pihkavoiteet ovat osa luonnontuotealaa, joka on maailmalla jatkuvasti kasvussa. Alan toimijat tarvitsevat useita raaka-aineita suoraan luonnosta. Kerääjät ja ostajat eivät kuitenkaan aina kohtaa ja iso osa metsien annista jää hyödyntämättä. Esimerkiksi pihkan keräys on Suomessa vielä lasten kengissä.

– Tarkkoja pihkan keräysmääriä on vaikea arvioida. Passiivista pihkaa kerätään korkeintaan muutamia satoja kiloja, mutta aktiivista, juoksevaa pihkaa vain muutamia kiloja, kertoo Metsäkeskuksen asiantuntija Marko Ämmälä.

Metsäkeskuksella on käynnissä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista–hanke, jonka tarkoituksena on ratkoa raaka-aineiden hankintaketjussa ja verkostoitumisessa esiintyviä ongelmia. Erityisesti hanke pyrkii aktivoimaan juuri keruulupien vaativien luonnonkasvien, kuten pihkan, pakurin, mahlan ja kuusenkerkkien, hankintaketjua tiedottamalla metsänomistajia erilaisista ansainta- ja verkostoitumismahdollisuuksista.

– Pihkan kerääjäksi voivat alkaa kaikki metsänomistajat omissa metsissään tai kerääjät, jotka ovat saaneet keruuseen keruuluvan maanomistajalta. Pihkan keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, Ämmälä muistuttaa.

Eija Marjomaa kasvattaa ja kerää valtaosan tarvitsemistaan yrteistä ja pihkasta itse, mutta Yrttiaika ostaa jonkin verran myös muiden keräämää pihkaa. Lisäksi Marjomaa vinkkaa, että pihkaa voi myydä internetin luontoyrittäjyysverkoston osto- ja myyntipalstalla.

– Pihka on melko töisevää kerätä, mutta kyllä siitä myydessä saa ihan hyvän hinnan, Marjomaa pohtii.

Markkinahinta vaihtelee sen mukaan, puhutaanko aktiivisesta vai passiivisesta pihkasta.

– Vaihteluväli on noin 40-80 euroa kilolta, Marko Ämmälä arvioi.

Meneillään oleva alkukesä on parasta aikaa pihkan keräämiseen, sillä lämpimät kelit pitävät pihkan pehmeänä. Pihkan voi säilöä pakastamalla.

Luonnontuotealalla käytetään pääasiassa kuusesta saatavaa aktiivista tai passiivista pihkaa. Passiivinen pihka on kovettunut luonnon aiheuttamaan vauriokohtaan ja sen voi kerätä puukolla rapsuttelemalla.

– Aktiivisen pihkan keräämiseksi kuusen pinta rikotaan ja tuore pihka valutetaan talteen, Marjomaa kertoo.

Passiivisen pihkan keruu ei oikein tehtäessä vahingoita puuta. Aktiivista pihkaa kannattaa sen sijaan valuttaa pian hakkuuseen menevistä puista.

– Valuttamisen jälkeen varsinkin kuusi on järkevää myydä sahapuuksi kahden, kolmen vuoden jälkeen valuttamisesta, muuten voi olla lahoriskin vaara, Ämmälä muistuttaa.

Kerättyä pihkaa voi käyttää sellaisenaan, mutta käyttö on miellyttävämpää voiteena.

– Vanha tapa on, että jos vaikka sormeen meni tikku, niin tikun päälle laitettiin lämmitettyä pihkaa, joka sitten veti tikun pois, Marjomaa opastaa.

Voiteeksi valmistettaessa pihka sulatetaan öljyyn ja sekoitetaan mehiläisvahan ja yrttien kanssa. Voide hoitaa muun muassa kuivaa ihoa, hyttysen pistoja, auringonpolttamia ja pieniä palovammoja.

– Jopa sairaaloissa pihkavoidetta käytetään makuuhaavojen sekä huonosti paranevien haavojen hoitamiseen.