Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut kiinni pai­kal­li­suu­ti­sis­sa

NÄKÖISLEHTI: Lue tästä tuhti KesäSiika maksutta

MAINOS: Tutustu Siikajokilaakso Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Kuu­si­vo­rot iskevät joka vuosi jon­ne­kin

Poliisi saa usein soviteltua kuusivarkauden osapuolten kesken

Kuusivarkauksista vitsaillaan, mutta ne ovat tosiasia, mikä harmittaa monia metsänomistajia. Heistä useimmat olisivat valmiita jopa lahjoittamaan kuusia, jos vain osattaisiin kysyä. Kuvan kuusi on kaadettu täysin luvallisesti, eikä se liity jutun tapauksiin.
Kuusivarkauksista vitsaillaan, mutta ne ovat tosiasia, mikä harmittaa monia metsänomistajia. Heistä useimmat olisivat valmiita jopa lahjoittamaan kuusia, jos vain osattaisiin kysyä. Kuvan kuusi on kaadettu täysin luvallisesti, eikä se liity jutun tapauksiin.
Kuva: Anna Hämeenaho

Piippolalainen Aarno Kesti lähti perinteisesti paria päivää ennen jouluaattoa hakemaan kuusta omasta metsästä Kestiläntien varrelta. Tutulle maalle päästyään hän kohtasi ikävän näyn, sillä alueelta oli käyty kaatamassa luvatta useita kuusia.

– Näki millä asialla on oltu, sillä jäljet olivat aivan tuoreita, todennäköisesti alkuviikosta tehtyjä. En lähteny jokasen jalanjälen perrään rämpimään, mutta ainakin kymmenen joulukuusta oli viety omasta ja siskon metästä, Kesti harmittelee.

Kuusivarkaat olivat iskeneet kirveensä Pömminnevan kohdalla tien vierellä olevaan taimikkoon, nelisen kilometriä kirkolta Kestilään päin.

– Eniten kismittää se, että kuusia oli viety luontaisen uudistamisen alueelta. Siellä muut puut on otettu pois ja jäljelle jääneet kuuset jätetty tarkoituksena kasvattaa niistä tukkipuita.

Kesti muistaa, kuinka enonsa oli aikoinaan yllättänyt kuusivarkaan itse teossa, ja melkoisen häpeissään oli tekijä ollut. Hän itse ei ole pitkäkyntisiin metsäpalstoilla vielä törmännyt.

– Joskus on kysytty, että saako hakia ja on annettu lupa, mutta se on täysin eri asia, eikä sillä ole mitään tekemistä varkauden kanssa.

Kamerat kehiin

Naapurin mailta joulukuusen hakemisesta on vitsailtu aina. Mutta niin vain on, että kuusivarkauksia tehdään vuosittain.

– Kyllä se on tosiasia ja vuotuinen ilmiö. Joku kerkiää aina jossain välissä käyä, vaikka koittaa silimällä pittää, niin ikään piippolalainen Vesa Anttila toteaa.

Hän on saanut hiukan rajoitettua kuusivarkauksia järjestämällä savottapaikkansa joulun alla alueille, josta kuuset yleensä lähtee. Mutta aina löytyy kantoja vaikka Anttila on levittänyt sanaa metsästykseltäkin rauhoitettujen metsiensä riistakameroista.

– Yleensä puut lähtee palstojen läpi aurattujen teiden varsilta. Sehän pittää saaha näköpaikalta, eivät ne lähe kahlaamaan. Talvella olis hyvä konsti jättää tiet auraamatta, Anttila pohtii.

Onneksi on paljon sellaisia, jotka käyvät kysymässä maanomistajilta, saako näiden metsästä hakea tai ostaa joulukuusen. Anttilakin on toimittanut pyynnöstä kuusia tutuilleen, sillä tavalla hän on voinut valita puun myös metsänhoidolliselta kannalta.

Sakkoja varkaalle

Poliisista kerrotaan, että kuusivarkaus on asianomistajarikos ja käytännössä sama kuin näpistys, eli anastusrikos.

– Sakkorangaistus ja mahdollinen korvausvelvollisuus tulee menetetystä omaisuudesta. Maanomistajan täytyy kuitenkin esittää rangaistusvaatimus, ennen kuin sanktioita eli sakkoja voidaan kirjoittaa, kertoo vanhempi konstaapeli Petri Puranen Oulun poliisin johtokeskuksesta.

Hänen mukaansa kuusivarkaus on rikos kuin mikä tahansa muukin, ja sakkojen suuruusluokka riippuu henkilön tuloista. Kuusivarkauksiin pyritään puuttumaan sellaisen ilmetessä, mutta enemmän kyse on yksittäistapauksista kuin rikostehtailusta.

– Muutama tapaus on vuosien varrella ollut ja ne on yleensä saatu soviteltua.