Siikalatvalla ei olla sokerista todettiin Uljualla Lehdon rannassa, kun kunnan liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämään kuutamohiihtotapahtumaan kertyi parikymmentä hiihtäjää. Vihmova vesisade päättyi sopivasti, kun väkeä alkoi kertyä starttipaikalle.
Sinikka Kärki, Irma Rantonen, Sirkka Kemppainen ja Raili Luonua kertoivat osallistuneensa kuutamohiihtotapahtumaan ennenkin. Irma kehui kelin olevan huomattavasti parempi kuin viime vuonna, jolloin oli oikein pimeä ja vesisade.
– Ei sää pelota, kun järjestetään mukava tapahtuma niin osallistutaan. Ei näille säille voi mittään, tuumasi Raili Luonua.
Suksia jalkaan asetellessa naiset sopivat, että järki pidetään matkassa ja palataan reitiltä takaisin, jos säätila muuttuu kovaksi sateeksi.
– Fiiliksen mukaan hiihdetään, ei haluta kylmettyä, päättivät hiihtäjät.
Hiihtolenkiltä palasi venerantaan iloista väkeä.
– Ilma oli erinomaisen hyvä ja kelikin oli luistava, kuvaili Raili Luonua.
– Vauhti pysyi hyvänä niin kauan kuin latu oli tallessa, valotti Sirkka Kemppainen pimeässä hiihtämistä.
Kuukin näyttäytyi matkan varrella hiukan ja mieli oli reissun jälkeen hyvä, kun tuli lähdettyä happirikkaalle hiihtolenkille.
Kuutamohiihtoon osallistui useita lapsiperheitä. Vornasta toiselle puolen järveä hiihtämään tuli Piia-äiti tyttäriensä Julian ja Aadan kanssa. Tytöt kehuivat tapahtumaa kivaksi. Heitä ilahdutti erityisesti illan pimetessä hiihtolenkiltä palanneiden reittiä valaisseet kynttilät. Piia tähdensi, että äidillä olisi voinut iltasella laiskuus voittaa, mutta tyttäret halusivat ehdottomasti lähteä hiihtämään.
