Tuo Tuomas Kyrön luoman Mielensäpahoittajan lausahdus on pyörinyt taas mielessäni.
Hykerryttävin ja samalla surullisin ilmiö oli puhelinoperaattori Telian Suomi 100 -onnittelutekstarin aiheuttama yleinen mielipaha. Monen suomalaisen itsenäisyyspäivä meni läskiksi saamatta jääneen onnittelutekstiviestin vuoksi. Kasvoton teleoperaattori lupasi onnitella jokaista, mutta eipä onnitellut. Ei onnitellut minua! Naapuri sai viestin, puoliso sai ja lapsetkin saivat mutta minä en!
Kun maan valtamediat vielä innostuivat julkaisemaan kansalaisten tuntemuksia, kuinka ihmisiä kohdeltiin kaltoin, ajatuksissani pyöri vain erään vanhan ja viisaan miehen sanat: ”mitä helvettiä?”.
On huolestuttavaa jos tämän tason kömmähdys saa maailmasi järkkymään. Elämme itsenäisessä, tasa-arvoisessa maassa, jossa on sananvapaus ja muutenkin niin uskomattoman hyvä elää ja hengittää. Sitten luvataan tekstari, mutta ei kuitenkaan lähetetä. Paremmin on muualla asiat, eikö niin?
Voi vain kuvitella miten raskasta on elää, jos ihmisen negatiivisuus saa tällaiset mittasuhteet. Jos tekstiviestittä jääminen aiheuttaa mielipahan, miten sama ihminen reagoi silloin, kun elämä kolhii kunnolla. Ja kolhiihan se – meistä jokaista ennemmin tai myöhemmin.
Hiljattain Siikajokilaakson levikkialueellakin on nähty ihan oikeita murheita. Kymmenien ihmisten työpaikka Rantsilassa paloi maan tasalle, jonkun läheinen sairastuu vakavasti ja vaikka mitä. Elämä on joskus epäreilu sinulle ja minulle. Todennäköisyyslaskelmat ovat lahjomattomat. On onnea ja epäonnea. Jokaisella ja jatkuvasti, ja perässä on vain pysyttävä. Mutta, kun se onnittelutekstari...
Ja lopuksi havainto: Revonlahden suunnalta aamuisin Ruukkiin ilman valoja ja heijastimia fillaroivat nuoret luottavat, etteivät todennäköisyydet kosketa heitä. Minä en päästäisi jälkikasvuani tuolle tielle ilman heijastinliiviä, mutta Ruukissa pimeä pyöräilijä ilmestyy eteeni lähes päivittäin. Sekin on mahdollista, että minä itse olen se idiootti, joka ei ymmärrä varautua, mutta sekin on pelkää matematiikkaa, että tiellä autoilee joskus toinenkin tollo, tai ihan vaikka hieman tavallista huonomman hämäränäön omaava kuljettaja.
Kunhan nyt vaan ei sattuisi mitään...