Kyl­mä­sen teh­das­pa­lon pa­lo­tut­kin­ta­ra­port­ti valmis – kaa­pe­li­vian ai­heut­ta­ja ei sel­vin­nyt

Kylmänen Food Oy:n tehtaan tuhonnut tulipalo sai alkunsa sähkökaapeliviasta. Arvoitukseksi jäi, mikä kaapelin vikaannutti. Palotutkintaraportissa arvioidaan myös pelastuslaitoksen toimintaa yhdessä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen historian isoimmista onnettomuuksista. Arkistokuva
Kylmänen Food Oy:n tehtaan tuhonnut tulipalo sai alkunsa sähkökaapeliviasta. Arvoitukseksi jäi, mikä kaapelin vikaannutti. Palotutkintaraportissa arvioidaan myös pelastuslaitoksen toimintaa yhdessä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen historian isoimmista onnettomuuksista. Arkistokuva
Kuva: Sari Junnonaho

10. marraskuuta 2017 Kylmänen Food Oy:n elintarviketehtaan täysin tuhonneen tulipalon syttymissyy jää palotutkintaraportin perusteella avoimeksi siltä osin, mikä sähkökaapelin vikaannutti.

Pelastuslaitoksen palotutkinnan syttymissyyarvio on sähkölaitteen tai sähköasennuksen vika. Vikaantunut laitteiston osa on ollut sähkökaapeli. Kaapelissa on mahdollisesti tapahtunut vaihe- tai nollajohtimen vaurio, josta seurasi hitsaantumista rakenteissa tai sähkökeskuksessa. Voimakkaiden sähkövirtojen aiheuttamien valokaarien seurauksen rakennusmateriaalina käytetyt peltiuretaanielementtilevyt syttyivät, rakennusmateriaalit sulivat ja paloivat palavan nesteen tavoin levittäen paloa edelleen.

Vikaantumisen syytä etsittäessä muun muassa sitä mahdollisuutta on mietitty, aiheuttiko viereisen Nelostien remontti kaapelivaurion. Voimakas työkoneiden tärinä vavisutti rakennusta pitkin syksyä.

Vikaantunut sähköpääkeskus sijaitsi kiinteistön yläpohjassa, mikä selittää nopeaa palon etenemistä kiinteistön yläpohjarakenteissa. Palon havaitseminen viivästyi, koska kiinteistössä ei ollut automaattista paloilmoitinta ja syttymisalueella ei työskennellyt henkilöitä sillä hetkellä.

Kun savunpoistoa ei ollut, osastointi oli osin puutteellista ja rakennusmateriaalina oli käytetty uretaanieriste-elementtejä, pääsi palo leviämään hallitsemattomana syttymisalueelta.

Palon syyn tutkinnassa tutkijoille haastetta tuotti tapahtuman mallintaminen, koska kyseessä oli monessa ei vaiheessa rakennettu noin 6 000 neliön suuruinen rakennus.

– Monenlaista lisäselvitystä on jouduttu tekemään. Tämä on ollut iso tapaus kaikin puolin meidän laitoksen historiassa, kuvailee Jokilaaksojen pelastuslaitoksen puolesta tutkintaa johtanut aluepalotarkastaja Jarmo Mustapää.

Palon syyn tutkinnassa asiantuntijajäseninä on aina myös poliiseja. Tutkinnassa ei tullut esille mitään rikokseen viittaavaa.

Paikalla olleiden henkilöiden haastattelujen avulla ja pelastuslaitoksen ensihavaintojen perusteella syttymisalue saatiin rajattua noin sadan neliön alueelle.

– Tiedettiin, missä ensimmäisenä palo oli. Siinä mielessä itse palon syyn löytämiseksi pystyttiin tarvittavat päätelmät tekemään, kertoo Jarmo Mustapää.

Palon tutkinnassa mietitään myös kokonaisuutta, miten palo on levinnyt ja mikä on vaikuttanut palon leviämiseen. Myös pelastustoimintaa arvioidaan ja mietitään, miten toimintaa voitaisiin kehittää ja kiinteistöjen paloturvallisuutta parantaa.

– Kaikin puolin rakennus oli haastava, pelastuslaitoksen resurssit ei tahdo riittää mihinkään, kun on tuollainen kohde vastassa.

Tehtaalla käytetyt kemikaalit aiheuttivat suuren työturvallisuusriskin palomiehille. Kohteessa oli ammoniakki-, happi-, hiilidioksidi- ja typpisäiliöt. Tulipalon aikana Suomesta ei löytynyt asiantuntijaa, joka olisi osannut kertoa, miten kemikaalisäiliöt reagoivat palotilanteessa. Tehtaan edustaja ja palomiehet onnistuivat sulkemaan säiliöiden hanat ja palon aikana suojattiin säiliöitä kuumuudelta niin, että onneksi kokematta jäi, mitä olisi tapahtunut, jos jokin näistä säiliöistä olisi posahtanut.

Pelastuslaitoksen omasta toiminnasta tehtiin muun muassa kirjauksia, että isoista kiinteistöistä pitäisi olla pelastuslaitoksen järjestelmässä perustiedot, jotka löytyvät tilannetta johtavan päällikön käyttöön sähköisestä järjestelmästä. Syytä on tarkentaa myös pelastusoperaatiota johtavien keskinäisen tehtävienjaon ohjeistusta ja varmistaa viestiliikenteen toimivuus palomiesten suuntaan. Koulutuksissa pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että ryhmänjohtajan pitää olla aina selvillä, missä hänen vastuullaan olevat henkilöt ovat.

Suurpaloihin varautumiseksi Siikalatvalla on kartoitettava, mistä luonnonvesistöstä saadaan nopeasti sammutusvettä. Siikalatvan kunnan vesijohtoverkon kapasiteetti on riittämätön sammutusveden otolle suurpalotilanteessa. Kylmäsen palossa vesihuolto järjestettiin Rantsilan kirkonkylältä Siikajoesta pumpuilla vettä säiliöautoihin nostaen.

Vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta kirjattiin muun muassa, että sähkölaitteiden ja niiden ympärillä olevien eristeiden määräaikaistarkistukset tulee huomioida. Lämpökuvaukset tulisi saada osaksi vuosittaista huolto-ohjelmaa. Kylmäsen tapauksessa sähkökaapelin kuumeneminen olisi ehkä havaittu kuvauksella. Useammalla lauseella teroitettiin, kuinka kaikkien kiinteistöä koskevien rakennus- ja sähkösuunnitelmien pitäisi olla ajantasaiset, jotta rakenteelliset ratkaisut olisivat myös seuraavan toimijan tiedossa.

Ilmoita asiavirheestä