Laidunkauden alkamiseen liittyvä karjan into ja riemu on tuttua monelle maaseudun ihmiselle. Aivan lehmänsorkkien kaltaista jylyä ja häntä suorana kirmausta ei Laakkolassa maanantaina nähty, mutta yhtä riemullinen oli eläkeliittolaisten kesänavauksen tunnelma.
Laakkolan kylätalolle saapui Pulkkilan kerhon kutsumana yli 160 virkkua eläkeläistä. Laulu raikui Timo Jääskelän säestämänä jo ennen virallisen ohjelman alkua ja hymyileviä suita näkyi joka puolella.
– Naisilla polttelee varmasti käsiä päästä kukkapenkkiin, mutta koitetaan kärsiä tämä aika, mitä meillä täällä on, Eläkeliiton Pulkkilan osaston puheenjohtaja Unto Rantonen sanaili.
Hän kiusoitteli parituntisen kuluvan mukavasti muutaman puheen avulla, mutta mitä vielä. Pokkurointipuheisiin ei näillä juhlilla keskitytty, vaan yhdessäoloon, porinaan, lauluun ja kisailuun.
Aurinkoinen hellepäivä oli omiaan laidunkauden avaukseen ja pihalle kootut teltat antoivat mukavasti suojaa porottavilta auringonsäteiltä. Piippolan naiset naureskelivat hirvisoppaa syödessään, että pitäähän sitä tällaisia tapahtumia olla, jotta he ”vanhukset” pysyisivät virkeinä.
Rouvien huumorista huomasikin, ettei lapsenmielisyys katso ikää, joka onkin vain pelkkiä numeroita.
Sisätilojen viileydessä odoteltiin jo kahvia. Rantsilan eläkeliittolaiset totesivat olevansa kylätalolla ensimmäistä kertaa, mutta mukavahan se on uusiin paikkoihin ja ihmisiin tutustua. He aikoivatkin jatkaa kylätalokierrosta heti ensi tilassa, tosin tutulla väellä.
– Se on yhtä juhlaa, kun kohta on Laakson Vesalla samanlaiset juhlat Eläkeliiton ja Syöpäkerhon päättäjäisten muodossa, Seppo Kurtti naurahti.
Hän paljasti kulkevansa Rantsilan kerhossa Kempeleestä saakka, samoin kuin vierustoveri Veikko Niemelä. Jostain syystä kotikonnun kerhotapa vain istuu paremmin miesten pirtaan.
– Täällä ei istuta ku kirkossa. Politiikkaa tai uskontoa ei puhuta, laitetaan vaan muuten kylän asioita järjestykseen, miehet totesivat.
Kisakentällä lajeina oli kravatin, kettingin ja nännikumin heitto. Tunnelma säilyi sielläkin säyseänä, eikä kylien välisiin mittelöinteihin ryhdytty ainakaan näkyvästi.
Nännikumipisteellä tosin vertailtiin lehmien ominaisuuksia latvapitäjien eri laidoilla. Rantsilasta kun ei löytynyt kuin neljätissisiä lehmiä, mutta Pyhännällä kuului olevan jopa kaheksantissinen. On siinä ollut lypsämistä.
Laiduntaminen näytti jatkuvan mukavana kohti iltapäivää ja mikin varressa nähtiin niin laulajia kuin lausujiakin. Iloisista ilmeistä huomasi, että tapahtumalle on tilausta. Viime vuonna kesäkausi oli jäänyt avaamatta, mutta samaa erhettä tuskin enää toistetaan.
Pitäähän ne eläkeläisetkin kesälaitumille päästää.