Vesistöilta täytti JEDU:n auditorion Lamujoen ja Kortteisen tilasta huolestuneista. Lamujokivarressa varttunut Pasi Kortekangas aloitti tilaisuuden koolle kutsujan ominaisuudessa kertomalla, millainen Lamujoki oli ennen, kun vesi oli puhdasta ja kivikoissa hyppeli nuoria harjuksia. Viimeisen 50 vuoden aikana ihmisen kädenjälki on jättänyt leimansa jokeen niin, että heikossa hapessa on niin rapu- kuin harjuskanta.
Yleisöä hätkähdytti havainnekuva vuodelta 2011, jonka mukaan Siikalatvalla metsäojitettujen soiden osuus on Suomen suurin. Kortekangas kysyi, olisiko sellaiset ojitetut suot mahdollista palauttaa luonnontilaan, joissa ojitus ei ole tuonut toivottua lisäkasvua.
Rantasyöpymät haittaavat joen virkistyskäyttöä ja rumentavat jokivarsimaisemaa.
– Järven pitäisi vähentää tulvimista, mutta tekojärvestä tulevat kiintoaineet täyttävät jokiuomaa, mikä lisää tulvimista, esitti Pasi Kortekangas ja tuumi Kortteisen kuormittavan Lamujokea.
Vyyhti-pilottihanketta Lamujoessa vetäneet maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ja vesistöasiantuntija Heikki Tahkola avasivat silmiä Lamujoen kauneutta valokuvien avulla esitellen.
– Heikki tuumasi Lamujoki-hankkeen aikana: Lamujoki on kuin kaunis nainen, jolla on hiukset kasvoilla, paljasti Satomaa.
Satomaa arvioi, että Lamujoen valuma-alue on laaja ja siellä on paljon paikkoja, joihin huomiota kiinnittäen olisi mahdollista vaikuttaa vesistön tilaan. Mikäli kunnostushankkeeseen lähdetään, ei pidä unohtaa sivu-uomia ja niiden merkitystä.
– Joki on luonnontilainen ja moni-ilmeinen. Sitä ei ole perattu tai muunneltu ihmisen toimesta, Heikki Tahkola hoksautti.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksessa säännöstelystä ja tulva-asioista vastaava vesivararyhmän päällikkö Heli Harjula kertoi turpeen Kortteisen tekojärvestä poistamisesta tehdyn yleissuunnitelma. Urakan on arvioitu maksavan 680 000 euroa.
Hannu Hyvärinen ehdotti, että turvelautat puskettaisiin pikku saariksi rinnekoneella kuten pohjoisessa oli kokeiltu.
Parhaillaan Aluehallintoviraston käsittelyssä on Iso-Lamujärven säännöstelyn lupamuutos. Harjula totesi muutoksen olevan tarpeen ilmastonmuutoksen vuoksi.
– Kunhan uusi lupa saadaan, osa haitoista pystytään torjumaan, kun saadaan lupa joka mahdollistaa, ettei tule äkillistä juoksutustarvetta, totesi ely:n vesistöyksikön päällikkö Timo Yrjänä.
Vähä-Lamujärven säännöstelyn lopettamisesta tai muuttamisesta oli käynnissä Siikalatvan kunnan käynnistämä lupaprosessi. Prosessi on keskeytetty toistaiseksi, koska säännöstelyn lopettamisen vaikutusta Vähäjoen nostattamiin tulviin ei ollut selvitetty riittävästi.
Kortteisen säännöstelyn lopettamistakin oli valmiit suunnitelmat, mutta kesätulva 2012 osoitti, että säännöstelemätön Kortteinen voisi aiheuttaa mittavat tulvavahingot.
– Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvista tulee pienempiä, kun lunta on vähemmän. Talvitulvat ja ääriolot eli pitkät kuumat ja sadejaksot lisääntyvät ja ovat jo lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoi Heli Harjula.
Pöyry Oy:n vesitalousasiantuntija Kaisa Kettunen esitteli 2000-2017 tehtyjä vedenlaatuhavaintoja. Pellot ovat suurin Lamujoen kuormittaja koko valuma-alueella.
Tilanteen parantamistoimina Kettunen esitti kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden rakentamista ja pelloilta tulevan happamuuskuorman vähentämistä.
Oma kuormansa tulee myös metsistä, niinpä vettä pitäisi pidättää laskeutusaltaissa ennen jokeen laskua. Haja-asutusalueilta jätevedet pitäisi saada viemäröinnin piiriin. Turvemailla on jatkossakin kiinnitettävä huomiota tehokkaaseen vesien käsittelyyn ja mietittävä myös alueiden jälkikäyttöä.
Kettunen hoksautti, että joet tarvitsevat myös tulvia, koska tulvapiikit puhdistavat koskia.
Timo Yrjänä tähdensi, että Lamujoen vedenlaatuongelmat eivät aiheudu yksin Kortteisesta, koska veden laatu on parempi heti altaan alapuolella mitä alempana joessa.
– Kortteiselle pitää tehdä jotain, mutta se ei yksin ratkaise ongelmaa, vaan myös metsiin ja peltoihin liittyvä havainnot on huomioitava, Yrjänä totesi.
Antero Haataja toi esiin Kortteiseen liittyviä virkistysarvoja ja kertoi myös useita vinkkejä, joilla vedenlaatua voisi parantaa.
– Kuka selvittäisi rämeet ja suoalueet, jotka voisi palauttaa luonnontilaan, kysyi Antero Autio.
Timo Yrjänä yhtyi Pasi Kortekankaan huolen siitä, että tilanteen parantamiseksi tarvitaan jatkuvuutta. Ely, kunta, ja järjestelytoimikunta voivat olla toimijoina säännöstelyn ja patojen osalta, kun vain saadaan langan päästä kiinni, mikä olisi järkevä muutos nykykäytäntöihin. Jokeen tulevan kuormituksen vähentämiseen tarvitaan muita toimijoita.
– Jottain pittää alakaa tehdä ja lopettaa jappasu, Matti Särkelä vaati.
– Nykyinen hallitus on valmistellut rahoitusohjelmaa vesiensuojelun tehostamiseen. Lamujoki olisi hyvä kohde, jos eduskunta hyväksyy ohjelman ensivuoden talousarvioon, Timo Yrjänä suunnitteli.
Yrjänä lupaili, että valtion toimin voidaan hoitaa kuriin Kortteisen turvelautat. Paikallisten tahtoa ja toimia tarvitaan pelloilta ja metsistä tulevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen hillitsemisen jalalle saamiseen.
