Lamujoen ja siihen liittyvien vesistöjen ympärillä on pidetty vuosikymmenien varrella kymmenittäin yleisötilaisuuksia.
Joskus kyse on ollut virkistyskäytöstä, mutta huomattavasti useammin tulvasuojelusta, säännöstelystä ynnä muusta niihin liittyvistä.
Ongelmia ja ratkaisuja on esitetty, lähdetty toteuttamaan ja myös peruttu.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on huolehtinut jo useamman vuosikymmenen Lamujoen järjestely-yhtiön puolesta Lamujoen alueesta.
Siihen kuuluu kolme järveä: Iso-Lamujärvi, Vähä-Lamujärvi ja Kortteisen tekojärvi.
Iso Lamujärveä säännöstellään noin 1,5 kilometrin päässä Lamujoessa olevalla tasoluukulla.
Vähä-Lamujärvessä on puolestaan kalaportaat ja lisäksi tasoluukku, jonka avulla säännellään ilmastuspadon kautta kulkevaa vettä Vähäjokeen.
Näistä kahdesta järvestä vesi laskee Lamujokea pitkin Kortteisen tekojärveen.
Kortteisen tekojärveä säännöstellään myös tasoluukun avulla ja vesi jatkaa matkaa Lamujokea pitkin kohti Siikajokea ja yhtyy siihen Uljuan alapuolella.
Iso-Lamujärven ja Kortteisen säännöstelypadot automatisoitiin muutama vuosi sitten. Ne reagoivat järven pinnan muutokseen automaattisesti ja tietyllä viiveellä nostavat tai laskevat luukkua vesitilanteen mukaan.
Iso-Lamujärven säännöstely on ollut ongelmallista lupaehtojen vuoksi. Niissä on sallittu vain neljä kuution juoksutukset sekunnissa muulloin kuin talvella ja tulva-aikana, ellei järven yläraja ole ylittynyt.
Silloin on pakko juoksuttaa yli 6 kuutiota sekunnissa.
– Tällaisen vesimäärän lisäys kerralla ei ole missään mielessä järkevää. Nyt haettavassa uudessa luvassa maksimijuoksutus olisi ympäri vuoden talvea lukuun ottamatta kuusi kuutiota, jolloin mahdollisiin ongelmatilanteisiin ehditään puuttua hyvissä ajoin, eikä järven ylärajan pitäisi ylittyä niin usein, ELY-keskuksen vesiasiantuntija Kaisa Kettunen kertoo.
Uudessa luvassa talven maksimijuoksutuksesi on ehdotettu 3,5 kuutiota sekunnissa.
Se takaisi myös sen, että järvellä ehdittäisiin valmistautua mahdolliseen kesken talven tapahtuvaan lumen sulamiseen.
– Väljemmät juoksutussäännöt takaavat sen, että sään ääri-ilmiöihin pystyttäisiin varautumaan paremmin ennakolta, eikä vettä tarvitsisi juoksuttaa niin paljon, kuin mitä nykyisin on jouduttu.
Vähä-Lamujärven säännöstely on ollut ongelmallista sen syrjäisen sijainnin vuoksi.
Lisäksi säännöstelypato toimii täysin käsivoimin, eli vaatii aina jonkun käymään tilannetta tarkkailemassa.
ELY-keskuksen pohjustamassa lupahakemuksessa säännöstelyrakenne onkin haluttu purkaa ja rakentaa uusi pohjapato nykyisen kalatien kohdalle.
Tämä tarkoittaa Kettusen mukaan vesimäärien luonnonmukaistumista, eli sateella sekä järvessä että joessa on enemmän vettä, kuivalla kaudella vähemmän.
– Uusi pohjapato toimisi siten, että sen yli menee vettä järven pinnankorkeuden mukaisesti, eli mitä enemmän vettä on järvessä, sen enemmän se purkaa sitä Vähäjoen kautta alapuoliseen vesistöön.
Vähä-Lamujärvellä ei siis voida varautua suureen tulvaan, vaan kun lumet sulavat, niin se näkyy vesistöissä nopeammin kuin säännöstellyllä järvellä.
Lamujoessa Vähä-Lamujärven muutos ei enää näy, koska Iso-Lamujärvessä voidaan tarvittaessa pidättää vettä tulva-ajan yli.
Kun ylemmät patoasiat on saatu selvitetyksi, odottelee vuoroaan vielä Kortteinen.
Tekojärven säännöstely aiottiin lopettaa jo vuonna 2012 tehdyillä päätöksillä, mutta yllättäen nousseet kesä- ja talvitulvat keskeytti suunnitelmat.
– Kortteisen tekojärven säännöstelyn lakkauttaminen on yksi vesienhoitosuunnitelman toimenpiteistä, mutta sen toteutus pohjapatomallilla lisäisi tulvariskejä järven alapuolisilla Lamujoen ranta-alueilla.
Pohjapadon sijaan säännöstelyn kehittämisessä mietitäänkin muita keinoja, jotta järvestä purkautuva vesi olisi järven pintavettä, Kettunen kertoo.
Nyt tavoitteena on viedä Kortteisen asiaa eteenpäin VYYHTI-hankkeen kautta.
Hankkeessa selvitetään mitä haittoja säännöstelyn lakkauttamisesta käytännössä aiheutuisi ja voidaanko haitoista sopia paikallisella yhteistyömallilla.
Tämä vastuuttaa ELY:n lisäksi paikallisia tahoja, kuten maanomistajia, osakaskuntia ja järjestely-yhtiötä selvittämään, mitä tulvahaitat todellisuudessa tarkoittavat.
– Yhden vaihtoehdon mukaan vesi purkautuisi suurimman osan ajasta mahdollisen kalatien kautta ja luukkua käytettäisiin vain silloin kun kalatien purkautuminen ei riitä.
- Hankkeen suunnittelua jatketaan ja tuloksista kerrotaan, kunhan sellaisia saadaan, Kaisa Kettunen toteaa.
