Nykyvanhemmilla on monenlaisia paineita, mitkä vaikuttavat lasten ja koko perheen hyvinvointiin. Eräs on se, että nykyisin asutaan tiiviisti oman perheen kesken, eikä kunnon tukiverkkoa ole. Myös muita tekijöitä on.
– Naisten töissä käynti tuo heille paljon tavoitteita ja haasteita, joita voi olla vaikea sovittaa yhteen miehen haasteiden kanssa. Lisäksi rakennetaan taloa ja tulee taloudellisia haasteita, listaa Elina Kattilakoski, Pohjois-Pohjanmaan Lape-aluekoordinaattori.
Monille nuorille äideille ja isille vanhemmuus ja perheen arki ovat yllätyksiä. Lapsiarki onkin aivan toista, mitä mielessä on kuvitellut, eikä se aina ole helppoa eikä mukavaa. Parisuhteessakin saattaa tulla ongelmia. Mutta eteen tulleista vaikeuksista ei uskalleta puhua.
Tuen tarve on huomattu ja valtakunnallisen Lape-hankkeen tarkoitus on kehittää vanhemmuuden, parisuhteen ja eroperheiden tukea osana kuntien peruspalveluita.
Lape-hanke eli Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. Perhepalvelujen kehittämisen lisäksi sen tähtäimessä on opastaa kuntia tekemään lapsi- ja perheystävällisiä päätöksiä.
– Tavoitteena on kehittää lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa, joissa päätöksenteko ja toimintakulttuuri tukevat lapsen etua ja oikeuksia, Kattilakoski toteaa.
Lapsiystävällisen kunnan rakentamiseksi tarvitaan tietoa. Siksi päättäjiä koulutetaan keräämään tietoa siitä, miten kuntalaiset voivat ja miten päätökset heidän hyvinvointiinsa vaikuttavat. Lisäksi otetaan käyttöön malleja, joiden avulla voidaan arvioida päätösten vaikutuksia lapsiin.
– Tehdään lapsibudjetti. Eli pilkotaan budjetti auki ja katsotaan, mitä summia lapsiin kohdistetaan, konkretisoi Kattilakoski.
Katse kohdistetaan myös varhaiskasvatuksen ja koulun sekä vaativien erityispalveluiden, kuten lastensuojelun, kehittämiseen.
Perheiden hyvinvointi on Kattilakosken mukaan otettu hyvin hanskaan Raahen seutukunnassa. Konkreettisena esimerkkinä tästä on maksuton lapsiperheiden kotipalvelu.
Lape-hankkeen puitteissa muun muassa sähköisiä palveluja kehitetään niin, että perheet helposti löytävät kaikki julkisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Kotiavun lisäksi perheet kaipaavat tietoa vanhemmuudesta. Neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutetaan ohjaamaan vanhempia eteenpäin, etteivät he jäisi tyhjän päälle.
– Usein ei tarvita isoja asioita, mutta pyrkimys on kehittää toimintakulttuuria niin, että voisi puhua vanhemmuuteen tai parisuhteeseen liittyvistä ongelmista. Vanhemmuuden, parisuhteen ja eroperheiden tukea pyritään kehittämään niin, että tukea ja apua olisi joka tilanteessa tarjolla perheiden arkeen, Kattilakoski kertoo.
Koulussa näkyy, jos lapsen kotona ei mene hyvin. Perheissä tarvitaan tukea vanhemmuuteen ja arjen pyörittämiseen, tietää Gumeruksen koulun rehtori Jusa Honkala.
– On hyvä olla perheen arjen tukemista kaikille ennaltaehkäisevästi eikä vasta sitten kun on hätä. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin korjaavat toimet, hän tähdentää.
Tarjolla olevat palvelut ovat vapaaehtoisia, ja voi olla, etteivät eniten tukea tarvitsevat sitä hae. Honkalan mielestä perhetuki voisi olla vähän neuvolan tapaista, eli määrävuosina vanhemmat ja ammattilaiset yhdessä pohtisivat perheen tilannetta.