Sään vaihtelu puhuttelee Kauko Lumiahoa. Hän miettii, onko kuluneen talven sää osa ilmastonmuutosta vai olisiko sittenkin kyse säiden sykleissä vaihtelusta.
Mankilankyläläisen Kauko Lumiahon vuonna 1927 syntynyt setä Martti Lumiaho seurasi aktiivisesti sääasioita koko aikuisikänsä. 87-vuotiaaksi eläneen Martin jäämistössä on mielenkiintoisia papereita, jotka vahvistavat, että sää on vaihdellut rajusti ennenkin.
– Kansansuussa on kulkenut tieto, että tammikuussa 1930 Mankilassa on kylvetty ruista, Kauko Lumiaho kertoo.
Talven lauhuudesta kertoo myös Helli Korkalan arkistoista löytynyt kortti, johon on kirjoitettu Siikajoen jäätyneen vuonna 1929 vasta jouluaatoksi. 1.1.1930 satoi vettä. Kärryt olivat olleet alkutalven reen sijaan ajopelinä eikä metsätöihin oltu vielä päästy.
Tammikuun 1930 lauhuutta valaisee myös Piippolasta saatu tieto, että Kotilaan johtavan kujan varrelle istutettiin koivut 90 vuotta sitten tammikuussa.
– Iäkäs mies Limingasta kertoi olleensa ennen sotia, alle 10-vuotias, kun Limingan myllyssä jauhettiin kolmessa vuorossa vehnää jauhoiksi Torniojokilaaksossa kasvatetusta vehnästä. Ilmasto on ollut silloin todella suotuisa.
Kauko Lumiaho viljeli vuosikymmenen kotitilaansa ja ehdi nähdä monenlaista vuodenkiertoa viljelijän silmin.
– Oli hallaongelmaa. Nyt on tällaiset kelit, että sitä miettii, lämpeneekö ilmasto niin, että vuonna 2030 kesä on jo joulun aikaan.
Martti Lumiahon tekemien kirjausten perusteella mies on miettinyt, mitä kuun- ja auringonkierto, auringonpilkkujen määrä sekä planeettojen asema aurinkoon nähden vaikuttavat säähän.
Kauko Lumiaho yhtyy setänsä mietteisiin ja pohtii, onkohan jo tutkittu, mitä esimerkiksi 15 vuotta sitten Aasiassa ollut iso maanjäristys joka aiheutti tuhoisan tsunami, vaikutti maapallon säätilaan. Kulkevatko sääilmiöt sykleissä?
Maapallon tulevaisuus huolettaa Lumiahoa, mutta hän epäilee, mitä niin pieni kansa kuin suomalaiset voivat ilmastontilaan vaikuttaville asioille. Ilmaston kannalta ehdottoman hyvä asia on muun muassa polttoaineiden laadun entistä vähempi päästöisiksi kehittäminen.
Lumiaho kuvailee, kuinka ennen öljykattila nokeentui niin, että nuohoaminen oli likaista puuhaa. Nykyisin kattilasta on pyyhittävänä vain pölyä. Paitsi ilmaston myös ihmisten terveyden eteen myönteinen muutos on, että rikki ei enää haise kuorma-auton käydessä.
Setä Martin muistiinpanoista löytyy kirjauksia Kaleva-lehdessä 5.3.1902 julkaistuista sääilmiöistä. Vanhoina aikoina on ollut kovia talvia. Vuonna 401 oli Mustameri kauttaaltaan jään peitossa. Vuonna 763 myös Dardanellin salmi oli jäässä ja paikoittain oli yli 15 metrin korkuisia lumikinoksia.
Vuonna 1683 oli niin kovat pakkaset, että Lontoossa Thamesjoen jäätä ajettiin hevosilla, kun jää oli liki 30 sentin paksuista. Vuonna 1716 kauppatelttoja oli pystytettynä Thamesjoen päällä.
Siikajoessa kesät 1911, 1912, 1930, 1949 ja 1968 olivat Martti Lumiahon tietojen mukaan erikoisen kuivia, jopa niin, että puiden uitto jokea myöten täyttyi keskeyttää.
Ilmatieteenlaitokselta tutkija Antti Mäkelä selventää Kauko Lumiahon mieltä askarruttavien asioiden pohjalta, että ilmastonmuutoksen kehittymistä ei voi tulkita paikallisesti yhden yksittäisen vuoden, viikon tai kuukauden säätilanteen perusteella. Ajassa taaksepäin mentäessä löytyy lauhoja talvia, koska säässä esiintyy luonnollista vaihtelua.
– Ilmaston lämpeneminen tuo tullessaan sen, että tällaiset lauhat talvet yleistyvät verrattuna menneeseen historiaan. Ilmaston muuttumista pitää katsoa vuosikymmenten pätkinä ja verrata pätkiä menneeseen historiaan.
Usein ilmastonmuutoskeskusteluissa tämä asia unohtuu.
– Katsotaan ikkunasta ulos ja tehdään johtopäätös ihmetellen, missä ilmastonmuutos nyt on, kun lunta on kovasti ja pakkasta paljon. Ilmastonmuutos ei tarkoita, ettei esimerkiksi enää voisi esiintyä kylmiä talvia, niitä vaan esiintyy harvemmin.
Geofysikaaliset maaperään liittyvät ilmiöt kuten tsunami eivät vaikuta säähän. Sen sijaan tulivuoren purkauksesta ilmakehään nouseva tuhka ja noki viilentävät koko maapallon ilmastoa muutaman vuoden ajan.
Antti Mäkelän näkemys on, että varsinainen kesä ei tule levikkialueellamme alkamaan esimerkiksi tammikuussa, vaikka ilmastonmuutos etenisi kuinka vauhdilla.
– Ilmaston lämpeneminen ei muuta auringon kulkua. Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen kesä ei siis voi alkaa keskitalvella. Kevät alkaa aikaisemmin ja syksy kestää pidempään, selventää Mäkelä.