Lehto Groupin kova kasvu teki johdon yli­mie­li­sek­si – karmea viime vuosi ha­vah­dut­ti uu­dis­tu­maan

–Uskon että olemme oikealla polulla strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta olemme polun alkupässä, ja reitti on kuoppainen ja mutkainen, Hannu Lehto toteaa.  –Uskon että olemme oikealla polulla strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta olemme polun alkupässä, ja reitti on kuoppainen ja mutkainen, Hannu Lehto toteaa. 
–Uskon että olemme oikealla polulla strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta olemme polun alkupässä, ja reitti on kuoppainen ja mutkainen, Hannu Lehto toteaa.
–Uskon että olemme oikealla polulla strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta olemme polun alkupässä, ja reitti on kuoppainen ja mutkainen, Hannu Lehto toteaa.
Kuva: Kirsi Junttila

– Viime vuosi oli karmea, toteaa Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

Kaikkien mittareiden mukaan niin olikin. Konsernissa käytiin kahdet yt-neuvottelut ja annettiin kolme tulosvaroitusta. Tammi-syyskuun liikevaihto laski lähes 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja liiketappiota tuli 41,9 miljoonaa euroa. Luvuista puuttuu viimeinen vuosineljännes.

Voimakkaasti 10 vuotta kasvanut yritys ei ole tottunut ottamaan takkiinsa näin pahasti. Tulos on kirpaissut kipeästi Lehtoa itseään, joka ei 34-vuotisen yrityshistoriansa aikana ole koskaan aiemmin kokenut tappiollista vuotta. Eikä hän toista halua.

– Se tuntui yhtä aikaa kamalalta ja että nyt laitetaan asia kuntoon. Ei ole tullut oloa, että luovutettaisiin, Lehto sanoo.

Synkän vuoden suurin syyllinen on peruskorjaustoiminta, joka tuotti tappiota yli 25 miljoonaa euroa. Ruotsin-toiminnoista tuli lähes yhdeksän miljoonan euron tappiot ja miinukselle jäi yksittäisiä hyvinvointitilojen rakennusprojekteja.

Pääkaupunkiseudun loputtomat korjausmarkkinat näyttivät houkuttelevilta, mutta olivatkin silkkoa sisältä. Suurin ongelma oli, ettei Lehto saanut pätevää ja ammattitaitoista tiimiä pääkaupunkiseudulle. Lisäksi kustannusarviot pettivät, sillä vanhat talot tuottivat jatkuvasti yllätyksiä.

– Niiden korjaamisesta on vaikea saada kannattavaa liiketoimintaa. Kulttuuritekoja voi saada. Taho, joka tykkää tehdä itselleen monumentin, ei välitä takaisinmaksuajasta, Lehto tokaisee.

Korjausrakennuspuolta konserni yritti pitkään pistää kuntoon, mutta ei onnistunut, ja luopui toimialasta reilu vuosi sitten. Kannattavia putkiremontteja yhtiö tekee edelleen.

Liiketappion syyt ovat kuitenkin syvemmällä.

Hannu Lehto perusti Rakennusliike Lehdon vuonna 1985. Menestynyt yritys muuttui Päätoimijaksi 2008, ja Hannu ja Anne Lehdon lisäksi mukaan lähtivät Mikko Kinnunen ja Asko Myllymäki.

Kun meitä on nyt neljä, niin kyllä toiminta vähintään nelinkertaistuu, Lehto ajatteli. Omistusstrategiaan kirjattiin silti maltillinen tavoite kasvaa 10-20 prosenttia vuodessa. Yritys lähti kuitenkin kovaan vauhtiin; liikevaihto kasvoi peräti 47 prosenttia vuodessa noin 10 vuoden ajan.

– Oli virhe, että ylitettiin itse asetettu mittari. Kasvu tuntui kivalta. Oltiin euforisessa tilassa, mikä on vaarallista yritykselle. Silloin tulee ylimieliseksi, eikä kuuntele varoittavia ääniä, Lehto tunnustaa.

Yritys ei vain kasvanut, vaan se myös muuttui koko ajan. Uusia työntekijöitä palkattiin liian nopeasti, Lehto myöntää, eivätkä organisaatio ja perehdytys pysyneet perässä. Rekrytoinnissa tuli huteja, koska ammattitaitoinen väki oli tiukassa kiivaan rakennusbuumin aikana varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Karvas vuosi on opettanut Lehdolle, että aikaisemmin syntyneet ongelmat näkyvät numeroissa vasta parin vuoden kuluttua. Jälkikäteen hän näkee, että vuodet 2017-2018 olivat liikaa yritykselle.

– Nyt otetaan turpiin kovan kasvun vuosista. Silloin tuli erittäin pahoja tappioita, jotka pilasivat koko keiton, hän kiteyttää.

Kurssin korjaaminen on aloitettu ja korjaajat ovat eri ihmisiä kuin virheiden tekijät. Korjausrakentamisesta on luovuttu, hankkeiden valmisteluun on satsattu enemmän ja myynnin ongelmiin on tartuttu.

– Myynnin vauhti oli ehkä liian kova. Osa kaupoista oli tehty heppoisilla perusteilla, Lehto kritisoi.

Joihinkin asioihin olisi Lehdon mielestä pitänyt tarttua voimakkaasti jo vuosi sitten. Esimerkiksi operatiivinen hallinta olisi täytynyt laittaa kuriin.

Nyt organisaatio on muuttunut yrittäjämäisestä varpusparvesta yhtenäisemmäksi, samaan suuntaan katsovaksi. Kun ydin on kunnossa, uskoo Lehto yritysimagoon tulleiden lommojen korjaantuvan itsestään.

– Uskon vahvasti strategiaamme. Kun saadaan ongelmat pois, tästä tulee hieno tarina, hän luottaa.

Lehdon puukonsepti iskee trendin keskelle
Kirsi Junttila

Lehto Groupin huiman kasvun salaisuusksia ovat olleet innovatiivisuus ja tuotekehittely. Tuotekehitykseen konserni panostaa prosentin liikevaihdostaan ja sieltä löytynee uuden nousun perusta.

– Rakentamisen kolme megatrendiä ovat sattumoisin meidän strategiassa, toimitusjohtaja Hannu Lehto naurahtaa.

Uusia tuulia ovat digitaalisuus, teollinen valmistus ja ekologisuus. Digitaalisuus tulee mukaan suunnitteluun, rakentamisen ohjaamiseen ja komponentteihin. Lisäksi pikku hiljaa paikalla rakentaminen vähenee ja yhä useampi valmistaja tuo työmaalle tehtaalla valmistetut elementit. Esimerkiksi Lehto Groupin tehtailla suunnitellaan kuusikerroksisten puukerrostalojen modulien rakentamista.

– Tämä voi muuttaa rakentamisen kenttää lujasti, Lehto uskoo.

Suurimman muutoksen rakentaa vaatimus ekologisesta ja ilmastoystävällisestä rakentamisesta. Puu on jo tullut mukaan kerrostalorakentamiseen ja ilmeisesti jäädäkseen.

– Meidän konsepti iskee tähän kuin miljoona volttia. Tuotteilla ollaan ilmastokysymykseen vastaamassa. Rakennetaan puukerrostaloja ja jos niitä ei tarvitse, voi ne polttaa kamiinassa, Lehto sanoo.

Viime maaliskuussa Lehto Group lanseerasi puukerrostalokonseptinsa ja ilmeisesti juuri oikeaan aikaan. Yle uutisoi 19. tammikuuta, että valtio aikoo tukea puukerrostalojen tuotantoa.

Asuntorakentamisen hulluimmat vuodet ovat jo ohi ja Lehdon mukaan kohta asuntopuolella kohta ollaan ydinkysymyksen äärellä: Tarvitaanko Suomessa uusia asuntoja, kun ei tule uusia asukkaitakaan? Väestön vähenemisen vuoksi myös koulu- ja päiväkotirakentaminen hiipuu lähivuosina, Lehto ennustaa.