Kolumni

Lop­piai­sen mer­ki­tys

Vs. kappalainen Siikalatvan seurakunta

Tiedätkö sinä mikä on loppiaisen merkitys? Tammikuun kuudentena päivänä kristikunnassa vietetään loppiaista, joka on eräs vanhimpia kristillisiä juhlia. Se on vanhempi kuin joulu, jota me Suomessa vietämme tärkeänä kristillisenä juhlana. Loppiaiseen kätkeytyy kolme juhlan aihetta eli Jeesuksen syntymä, tietäjien kumartaminen sekä Jeesuksen kaste.

Tavalla tai toisella jokainen niistä kertoo siitä, että Kristuksessa Jumalan Poika ilmestyy maailmaan. Tästä juontuu myös loppiaisen perinteinen nimi epifania, joka merkitsee ilmestymistä. Historiallisista syistä Jeesuksen syntymä irtaantui loppiaisesta ja asettui nykyiselle paikalleen joulukuun 25. päivään.

Jotta voisimme ymmärtää tämän päivän kirkkovuotta, meidän tulee nähdä historia josta se nousee. Aivan kristillisen kirkon alkuvaiheessa ei ollut olemassa kirkkovuotta vaan kristityt kokoontuivat yhteisen uskon äärelle - kokoontumisten aiheena oli siten usko Kristukseen Herrana ja Kuninkaana.

Justinus Marttyyri kirjoittaa vuoden 150 tienoilla näin: ”Auringon mukaan nimettynä päivänä kokoontuvat kaikki, jotka asuvat kaupungeissa tai niitä ympäröivällä maaseudulla, sovittuun paikkaan. Siellä luetaan apostolien muistiinpanoja ja profeettojen kirjoituksia, niin paljon kuin aika sallii.”. Yhteisissä kokoontumisissaan he lukivat kirjoituksia sekä viettivät ehtoollista.

Luonnollisesti varhaisille kristityille pääsiäinen oli alusta saakka tärkeä juhla, mutta pikkuhiljaa alkoi muodostua kirkkovuosi ja sen aiheet. Kristittyjen viikoittaiset kokoontumiset rikastuivat pikkuhiljaa kristityille tärkeillä juhlilla. Kirkkovuosi on historian kuluessa saanut sisältöönsä joulun, loppiaisen, pyhäinpäivän sekä monet muut aiheet.

Läntisessä kirkkokunnassa me luemme loppiaisena kertomusta itämaan tietäjistä, jotka tulevat katsomaan Jeesus-lasta. Kertomuksen ytimessä lienee se, että myös toisista kansoista kotoisin olevat tietäjät saivat tulla Vapahtajan luokse. Kristuksen luokse kaikki ovat tervetulleita.

Loppiaista on vietetty myös kolmen kuninkaan juhlana, käsitys joka lienee peräisin kuvataiteesta. Kuvataiteessa tietäjien lukumäärä esitetään kolmena osittain johtuen Kristukselle tuotujen lahjojen lukumäärästä. Raamatussa kerrotaan vain, että tietäjiä tuli monikossa eikä mainita erityisesti lukumäärää, ainoastaan lahjojen mainitaan olleen kultaa, mirhaa ja suitsukkeita.

Professori Jouko Martikainen on tutkinut syyrialaisten lähteiden perusteella, että tietäjiä olisi ollut kaksitoista. Lopulta loppiaisen keskuksena ei ole itämaan tietäjät vaan Kristus - Valo, joka on syntynyt maailmaan.