Kolumni

Loppukesän iloja ja ihmettelyn aihetta

Parin viime viikon perusteella ei voi kuin huokailla, kuinka maalla on mukavaa, varsinkin, kun asuu omakotitalossa sivukylällä. Silmänsä voi sulkea ohi kulkiessa kutsuvilta rikkaruohoamis- ja raivaustöiltä ja keskittyä täysillä nauttimaan puutarhan antiin. Niitä makuelämyksiä, mitä omalta kasvimaalta, viinimarjapuskista ja omenapuista loppukesästä saa, voi vain kaihoisasti muistella talvella pakasteesta marjoja sulamaan nostaessa.

Marjastamishulluus on tauti, jota on ollut helppo tänä vuonna lääkitä, kun mättäät notkuvat mustikoita ja hillojakin löytyi omaksi tarpeeksi. On se kyllä hassua, kuinka aika kuluu kuin siivillä mustikkametsässä. Ystävän kanssa kyykittiin Uljuan kupeella useampana päivänä sellaiset rapiat neljä tuntia kerralla, eikä huomattu ajan kulumista. Saaliilla ei ole kehumista, kun poimimme kumpainenkin marjoja käsin. Poimuri ei vain jotenkin asetu käteen, mutta toisaalta kotona ei kauaa nokka tohise lähes puhtaita marjoja peratessa. Onneksi mustikat saatiin talteen ennen kuin nuo viheliäiset hirvikärpäset ilmestyivät taas metsäpoluille. Kunpa joku keksisi toimivan konstin, miten välttää noita inhotuksia muutoin kuin pysymällä pois metsästä.

Maalla kirmaamisen riemusta oli nauttimassa lauantaina myös kaupunkilaisia, kun Sipolassa järjestettiin leikkimielinen Farmijuoksutapahtuma. Vaikutuin juttukeikalla, kuinka iloista väkeä rasteilta palasi maaliin. Jo ennen tapahtumaa Heidi Lumiaho tuumaili, että taitaa luopua työlään tapahtuman järjestämisestä. Monista suunnasta on tämän tiedon julkitulon jälkeen jaettu kannustusta ja rohkaisua, ettei hyvässä nosteessa olevaa kilpailua kannata lopettaa. Jos Heidi luopuu touhusta, kuka ottaisi kopin tapahtumatoteutuksesta. Mukavan kesätapahtuman äärellä oli kuulema jo toisaalla mietitty, kuinka saataisiin herätettyä henkiin Kurun lintujärven maisemissa järjestetty turvelentopalloturnaus. Moni on kaivannut joukkueita lähipitäjistäkin Rantsilaan tuonutta kesätapahtumaa, jota yleisönkin oli helppo seurata. Uskon, että Farmijuoksu 2021 kyllä järjestetään. Kisakeskuksessa tuli mieleen, että olisi kiva, jos lähellä yleisöä olisi helposti seurattavissa useampi rasti.

Kestilästä rimpautti Keräsen Lea ja toivoi toimittajaa paikalle katsomaan, kuinka Siikalatvalla parannetaan asumisviihtyisyyttä. Hämmästys hiipi puseroon, kun katselin avohakkuun jo kokenutta asuinalueen lähimetsää. Ihminenhän tottuu kaikkeen, mutta tällaiset konevoimin tehtävät maisemanhoitotyöt pitäisi kyllä informoida hyvin naapurustolle. Pyhännällä ja Siikajoella taisi olla kyse taajamapuistojen hakkuista, kun asukkaille jaettiin tulevista töistä tietoa muun muassa paikallislehdessä ennakkojutun kautta. Metsä ei ikuisuutta seiso paikoillaan hoitamatta, mutta on helpompi ymmärtää, mitä on pakko tehdä, kun valmistetaan asioihin ajoissa tiedottaen. Ikävää on tulla tietoiseksi kotipihan vieressä olevista hakkuista niin, että huomaa monitoimikoneen kaatavan jo puita.

Sari Kihnula