Lop­puu­ko vesi ha­nois­ta? Ei lopu, sa­no­taan jo­ki­var­ren ve­si­lai­tok­sis­ta

Vettä riittää eikä käyttörajoituksia ole tulossa, kerrotaan jokivarren vesilaitoksilta.
Vettä riittää eikä käyttörajoituksia ole tulossa, kerrotaan jokivarren vesilaitoksilta.
Kuva: Kirsi Junttila

Kuuman ja kuivan kesän vuoksi pohjavesien pinta on keskimääräistä alempana, mutta maan uumenissa olevat pohjavesivarannot eivät lopu. Jokivarren vesilaitosten alueella ei ole tulossa veden käyttöön rajoituksia eikä edes käyttösuosituksia.

– Pohjavedet ovat aina välillä vähän ylempänä ja välillä alempana. Nyt vedenpinta on vähän alempana, mutta pumpattavaa on, sanoo Siikalatvan vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Koskitalo.

Veden loppumista ja hanojen kuivumista ei tarvitse siikalatvasten pelätä, sillä vesiyhtiöllä on ottopaikkoja ja vesivarantoja laajasti koko kunnan alueella. Lisäksi yhtiö ostaa vettä Haapavedeltä ja Limingasta sekä tarvittaessa myös Paavolan Vedeltä.

– Vedenkulutus vuosi vuodelta vähenee, koska maatilat vähenee ja väki vähenee. Sekin vaikuttaa pohjaveden riittävyyteen, Koskitalo toteaa.

Pyhännälläkin on laajat, isot ja syvällä olevat vesialueet, joihin kuivuus vaikuttaa hitaasti. Pohjavesien pinta ei ole Pyhännän Vesi Oy:n vesilaitoksenhoitaja Heikki Niilekselän mukaan paljon kummennut.

– Ehkä muutaman sentin on laskenut, Niilekselä arvioi.

Vaikka vesi riittää, ei sitä Koskitalon mukaan silti kannata ruveta holvaamaan. Samaa järjen käyttöä suositellaan myös Paavolan Vedestä.

– Nurmikon kastelua ei kannata tehdä, se ei auta enää mitään. Veden käyttöä ei tarvitse rajoittaa, mutta kuluttajan kannattaa miettiä, mitä kastelee, muistuttaa vastaava laitoshoitaja Seppo Rantoharju.

Paavolan Veden Keltalanharjun vedenottamolla pinta on noin puoli metriä tavanomaista alempana. Silti siellä ja muissa vedenottamoissa pumpattavaa riittää ja lisäksi Paavolan Vesi ostaa vettä nyt Vihannista, jossa on suuret pohjavesialueet.

– Ainakaan vielä ei ole hätää, vettä riittää, Rantoharju sanoo.

Kulutus on noussut huomattavasti ja sen vuoksi putkiston painetasoja on Rantoharjun mukaan jouduttu nostamaan jonkin verran. Pieneksi paine on jäänyt Saarikosken suunnalla, mutta sielläkin vettä hanasta tulee.

– Vedenkulutus on puolitoistakertaista normaaliin verrattuna. Se tarkoittaa, että verkoston välityskapasiteetti alkaa tulla vastaan, kertoo Paavolan Veden toimitusjohtaja Raimo Lampi.

Rannikolla pohjaveden ongelmana ovat rauta ja magnaani. Jos vedenottamoa kuormitetaan liikaa, sen rauta- ja magnaanitaso nousee pysyvästi.

– Ottoa omista vedenottamoista on vähennetty ja on ostettu enemmän Vihannista, jotta ei pilata omia vedenottamoita, Lampi kertoo.

Pohjavesi uusiutuu hitaasti; yleensä syyssateet alkavat nostaa pintaa vasta joulukuussa. Nyt maa on niin kuivaa, etteivät pienet sateet pohjavesiin asti pääse. Jos kunnon syyssateita ei tule, voi ensi keväänä olla ongelmia.

– Nyt tarvittaisiin entisvanhaisia maatumasateita. Rauhallista sadetta, ei liian rankkaa. Maa on kuivaa, joten rankkasade aiheuttaa pintavalumaa ja liettää maanpintaa, Rantoharju toteaa.

Kuivan kevään ja alkukesän jatkona on ollut poikkeuksellisen kuiva heinäkuu. Heinäkuussa on Ruukin havaintoaseman tilastojen mukaan satanut vain 24,6 millimetriä. Yhtä kuiva heinäkuu on Ruukissa nähty viimeksi vuonna 1994, jolloin sadetta kertyi 24,3 millimetriä.

Ilmoita asiavirheestä