Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2015 kaikkiaan 18,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.
Merkittävin laitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jonka käyttö supistui vuotta aiemmasta kolme prosenttia 7,3 miljoonaan kuutiometriin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö väheni yhdeksällä prosentilla, mutta lisääntyi lämmöntuotannossa 12 prosenttia. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,0 miljoonaan kuutiometriin.
– Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,4 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä, kertoo tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta.
Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 oli metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuodelle 2015 asetettu 10–12 miljoonaa kuutiometriä, mikä jäi näin ollen saavuttamatta. Nykyisessä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa käyttötavoite vuodelle 2020 on noin 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä.