Siikajokilaakso Yhteishaku syksyllä 2015 alkavaan toisen asteen koulutukseen käynnistyy tänään. Moni peruskoulunsa päättävä on miettinyt kuumeisesti, mikä opiskelupaikka olisi omalta kannalta sopivin.
Lukiolain ja rahoitusjärjestelmän muutokseen liittyvä keskustelu ja käsiteviidakko ovat varmasti saaneet yhden jos toisenkin pään pyörälle, ja osa lukio-opintojen pariin aikovista saattaa miettiä, voiko omaan lähilukioon hakiessaan olla varma siitä, että opinnot voi myös suorittaa loppuun samaisessa lukiossa.
Siikajoen ja Siikalatvan lukioiden rehtorit ovat ehdottomasti sitä mieltä, että lukiokoulutukseen voi edelleen hakea turvallisin mielin.
Sekä Siikalatvan lukion rehtori Maarit Leskelä että Siikajoen lukion rehtori Juha Vaara painottavat, ettei lukiouudistus ole syy jättää hakematta oman paikkakunnan lukioon.
Lakkautusuhan alla ei ainakaan toistaiseksi olla kummassakaan.
– Ehdottomasti kannattaa hakeutua kotilukioon. Ensi syksynä aloittaville opiskelijoille taataan totta kai lukiokoulutuksen suorittamismahdollisuus kokonaisuudessaan, Leskelä alleviivaa.
Siikajoella ja Siikalatvalla omien lukioiden säilyttämisen eteen on alettu valmistautua jo hyvissä ajoin. Koulutuksen rakenne- ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen vuoksi lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät joutuvat lokakuuhun mennessä hakemaan uudelleen koulutuksen järjestämislupaa.
Siikajoen kunnanvaltuusto viimeisteli päätöksen siitä, että lukiokoulutuksen järjestämislupaa haetaan vastuukuntamallin mukaisesti yhdessä Raahen kanssa. Pyhäjoella kyseiseen malliin liittymisestä on käyty periaatekeskustelu. Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen yhteisenä linjauksena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämislupia haetaan erillisinä.
Siikalatvalla puolestaan punnitaan erilaisia mahdollisuuksia muun muassa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) kanssa tehtävän yhteistyön osalta.
– Yksin Siikalatvalla ei ole edellytyksiä lupaa hakea. JEDU on linjannut, että sillä on valmius myös lukion järjestämisluvan hakemiseen, kertoo Siikalatvan kunnanjohtaja Tuomo Haapalahti.
Vaaran mukaan lukiouudistusta koskeva keskustelu on värittynyt osin epätietoudella ja jopa väärinymmärryksellä. Järjestämisluvan muuttuminen alueelliseksi ei hänen mukaansa juurikaan näkyisi opiskelijoiden arjessa vaan lähinnä kuntien välisessä perussopimuksessa, esimerkiksi henkilöstön, kiinteistöjen ja valtionosuuksien kohdalla.
Vaara korostaa, että Raahen kanssa yhdessä haettavan luvan myötä ei olla lakkauttamassa lukioyksiköitä seutukunnasta – päinvastoin yhteinen järjestämislupa on tae sille, että lukio säilyy Siikajoella.
– On täysin mahdotonta, ettei Raahen seutukuntaan järjestämislupaa saataisi. Siikajoella on poliittinen tahto oman toimipisteen säilyttämiseen, ja juuri sen takia on ryhdytty yhteistyöhön Raahen kanssa. Lukio ei ole katoamassa.
Vaaran mukaan tilanne olisi toinen, jos kunnassa olisi päätetty hakea lupaa yksin. Tällöin lupa olisi saattanut jäädä saamatta. Nyt vastuukuntamallin lähtökohdaksi on määritelty se, että lukiokoulutuksen yksiköt kunnissa säilyvät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että uudistuksen tavoitteena ei ole vähentää yksiköitä vaan järjestämislupia.
Tätä peräänkuuluttaa myös Vaara, joka uskoo, että lukioverkko säilyisi kattavana muutoksesta huolimatta. Selvää kuitenkin on, että vuoden 2017 alusta voimaan tulevien valtionosuus- ja rakennemuutosten myötä toisen asteen koulutukselle suunnattavat varat pienenevät. Tämä pakottaa koulutuksen järjestäjiä miettimään toimintatapojaan uudelleen.
Muutoksen arvioidaan yhteisesti Siikajoella ja Siikalatvalla näkyvän tiivistyvänä yhteistyönä. Tämä suunta koetaan molemmissa oppilaitoksissa luontevana ja tuttuna.
– Meillä on vahva ja pitkä kokemus yhteistyöstä jo valmiiksi taustalla, eikä sitä tarvitse lähteä rakentamaan. Asiasta on yleisesti positiivinen vire, miettii Vaara.
– Meidän lukiossamme on jo kokemusta pitkälti yhteisten kurssien järjestämisestä ja sinällään tilanne ei ole uusi ja ihmeellinen, toteaa myös Leskelä.
Maarit Leskelän mukaan pienissä lukioissa uudistus on kustannusnäkökulman lisäksi tarpeen myös pedagogisessa mielessä.
– Taloudellisesta näkökulmasta uudistus on aivan välttämätön. Uudistus on tarpeen myös pedagogisesti eli että opiskelijoille pystytään jatkossakin turvaamaan tasa-arvoinen mahdollisuus oppia ja omaksua lukiokoulutukseen kuuluvat asiakokonaisuudet.
