Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta -hankeväki jalkautui Tavastkengän kylätalolle kertomaan luomuperunakuulumisia.
Luomutuotteille olisi kysyntää, jos luomutuotteita olisi nykyistä enemmän tarjolla. Tähän lopputulokseen ovat tulleet niin Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta -hankkeessa selvitystyötä tehneet kuin Pyhännällä luomuviljelyä harjoittava Matti Kumpulainen.
Luomuperunantuotannon kehittämishankkeen myötä on selvitetty muun muassa, onko luomuperunalle kysyntää ja löytyykö tuottajia. Samalla on kerätty tietoa luomuperunan tuotantoon soveltuvista lajikkeista, lannoitteista ja biologisista torjunta-aineista.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lea Hiltunen arvioi, että luomuperunan viljelyssä asiasta kiinnostuneita tuottajia askarruttaa erityisesti rutontorjunta, mutta päänvaivaa aiheuttavat myös muut kasvitaudit. Myös lannoitusasiat mietityttävät sekä sopivan perunalajikkeen valinta.
– Myös hinta on ongelma, luomuun suhtaudutaan positiivisesti, mutta ostopäätöstä tehdessä ei olla valmiita maksamaan luomusta enempää.
Ammattikeittiöt ja kotitaloudet ovat kiinnostuneita luomuperunasta, mutta olisivat valmiita maksamaan vain noin viisi prosenttia enemmän luomuperunasta tavanomaisesti viljeltyyn perunaan verrattuna. Viiden prosentin lisä luomutuottajan pussiin ei kuitenkaan riitä kattamaan luomuviljelystä tulevaa lisätyötä.
Maa- ja kotitalousnaiset ovat pyytäneet järjestämissään luomuperunoiden maistamistilanteissa aistinvaraisia arviointeja luomuperunasta. Palaute on ollut hyvää, perunoiden on kuvailtu maistuvan hyvälle.
– Tulkinta pienestä otoksesta on ollut, että suutuntuma luomuperunasta on ollut hyvä, eikä kukaan kuvaillut perunan maistuvan karvaalle kuten joskus perunan makua kuvataan, kertoo Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala.
Luomuperunaa käytettäessä perunahävikin todettiin olevan tavanomaisesti tuotettua perunaa pienemmän. Lea Hiltunen lisää, ettei luomuperunaa kuvattu ominaisuuksiltaan vetiseksi.
Luomuviljelijä Matti Kumpulaisen tilalla ei vielä viljellä luomuperunaa, mutta mahdotonta ei ole, että tulevaisuudessa markkinoilla olisi pyhäntästä luomuperunaa. Kumpulainen on vielä liikkeellä perunan osalta kotitarveviljelijänä.
– Hyvän potun kyllä erottaa, oli se sitten tavanomaisesti tai luomuna tuotettua, MTK:n Pyhännän tuottajayhdistyksen puheenjohtajana toimiva Kumpulainen kuvailee.
– Luomulle on nyt markkinarakoa, kun löytyisi vain kasvattajia. Maito- ja viljatiloilla on ongelmia kannattavuuden kanssa. Erikoiskasvien tuotannosta saattaisi löytyä apua tilojen kannattavuuden parantamiseen, pohtii Matti Kumpulainen.
Hallitus on asettanut vuonna 2012 tavoitteeksi, että 20 prosenttia Suomen peltopinta-alasta olisi vuoteen 2020 mennessä luomutuotannossa. Lea Hiltusen mukaan peruna-alasta vain kolme prosenttia on luomussa ja Pohjois-Pohjanmaalla osuus on vielä vähemmän.