Nukutusta vaativat leikkaukset saattava loppua Raahen sairaalasta vielä tämän vuoden aikana, mikäli terveydenhuoltolain muutos leikkaustoiminnasta menee läpi hallituksen esityksen mukaisena.
– Ongelma on, ettei meillä ole yhteispäivystystä. On vain ajan kysymys, milloin todetaan ettei ole edellytyksiä jatkaa leikkaustoimintaa, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän (RAS) johtaja Hannu Kallunki toteaa.
Terveydenhuoltolaki muuttui vuosi sitten. Lain keskittämisasetuksen mukaan anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita edellyttävät leikkaukset keskitetään sairaaloihin, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.
Raahen sairaalassa perusterveydenhuollon päivystys toimii ministeriön poikkeusluvalla. Leikkausten jatkuminen Raahessa turvattiin niin, että viime vuonna RAS siirsi liikkeenluovutuksella kirurgian yksikön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille ja se on vastannut Raahen leikkaustoiminnasta.
– Nyt on eduskunnassa käsittelyssä lain pykälän muutos, jolla ”korjataan” aikaisempaa pykälää niin, että leikkaustoimintaa voidaan harjoittaa myös yksiköissä joissa ei ole päivystystä. Tämä edellyttäen, että on tukisairaala jonne on 30 minuutin matka, Kallunki kertoo.
Käytännössä potilas pitäisi poikkeustilanteessa saada Raahen leikkauspöydältä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) leikkauspöydälle ja tehohoitoon 30 minuutissa. Puolessa tunnissa ei Raahesta Ouluun ambulanssikaan aja, joten muutos uhkaa lopettaa nukutusta vaativat leikkaukset Raahesta tykkänään.
– Parhaillaan käydään läpi, voidaanko jatkaa puudutusleikkauksia ja selvitellään mitä voidaan tehdä Raahessa. Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa mitä Raaheen jäisi, Kallunki toteaa.
Sinänsä lakimuutos on Kallungin mukaan välttämätön Raahen sairaalan leikkaustoiminnan tulevaisuudelle. Mutta siitä pitäisi poistaa 30 minuutin raja, sillä minuuttimäärittely pakottaa sekä julkisen että yksityisen leikkaustoiminnan lähelle keskussairaaloita, joissa on tehohoito.
Rajan poistaminen varmistaisi leikkaustoiminnan mahdollisuudet muuallakin kuin keskuskaupungeissa. Kuten esimerkiksi Raahessa ja Oulaskankaalla.
– Kun on pitkät etäisyydet, olisi hyvä olla vahvoja aluesairaaloita, joissa on erikoisosaamista, Kallunki tiivistää.
Raahessa tehtävät leikkaukset eivät ole päivystyksellisiä, vaan suunniteltua elektiivistä toimintaa. Jos leikkaukset loppuvat kokonaan, se ajan mittaan saattaa vaikuttaa myös sairaalan muuhun toimintaan.
– Paikalla oleva erikoistoiminta, kuten kirurgia, tuo turvaa. Silloin on mahdollisuus konsultaatioon. Jos erikoistoiminta vähenee, se vaikuttaa kykyyn hoitaa perustoimintaa, Kallunki pohtii.
Päivystyksen jatkumisesta Kallunki on varma. Maakunnan tasolla on sovittu, että jatkossakin ympärivuorokautinen päivystys on Raahessa, Oulaskankaalla ja Kuusamossa.
– Kaikissa selvityksissä todetaan, että Raahen alueella tarvitaan toimiva akuuttisairaala. Päivystyksellä on poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun ja olemme jo jättäneet jatkohakemuksen. Ministeriö on luvannut, että jatkoa tulee vuoden 2022 loppuun. On mielenkiintoista nähdä, miten jatkossa käy, muuttuuko laki. Jos maakuntauudistus tulee, sitten toiminta tulee maakunnan asiaksi, hän toteaa.
Kallunki: Lakiesitys ei suosi yksityisiä sairaaloita
Sairaanhoitopiirit ovat vuosien ajan purkaneet leikkausjonoja ostamalla kirurgian palveluja myös yksityissairaaloilta. Julkisuudessa käyty kädenvääntö julkisten ja yksityisten sairaaloiden leikkaustoiminnasta on Kallungin mukaan turhan politisoitunutta – esitetty muutos ei anna yksityisille sairaaloille julkisia parempaa asemaa.
– Ennen keskittämispykälääkin julkinen puoli on ostanut yksityisiltä sairaaloilta leikkaustoimintaa. Toiminnan ostaminen on edelleen sairaanhoitopiirien ja kuntien käsissä. Yksityinen ei voi tehdä leikkauksia, ellei ole tehty lähetettä tai sopimusta. Jonoja on, joten on järkevää käyttää yksityisiä, Kallunki toteaa.
Lakiesitys takaisi, että julkiset sairaalat voisivat jatkossakin ostaa yksityisiltä leikkauspalveluja. Toisaalta lakiesityksen 30 minuutin aikaraja rajoittaa myös yksityisiä toimijoita. Niidenkin olisi pakko keskittää leikkaustoimintansa suurempiin keskuksiin, joissa julkisella sairaalalla on yhteispäivystys ja tehohoitovalmius.
– Lakiesitys tuo yksityiset julkisten kanssa samalle viivalle missä ne ennenkin olivat. Keskittämispykälässä ei otettu huomioon yksityisiä toimijoita, Kallunki selventää.
Ongelmana Kallungin mielestä on se, että iso osa aluesairaaloista ehti lopettaa leikkaukset, kun vaatimus yhteispäivystyksestä tuli voimaa viime vuoden alussa. Nyt lakiuudistus taas sallisi leikkaukset, ja aluesairaaloissa on petetty olo.
– Ehkä syy 30 minuutin rajaan on se, ettei nouse uusia aluesairaaloita, Kallunki arvelee.
Keskittäminen ei ole tämän hallituksen keksintö, Kallunki painottaa, vaan se on alkanut vuosia sitten. Jo 2014 silloinen sosiaali- ja terveysministeri linjasi, että aluesairaaloista muodostetaan terveyskeskuksia.
– Jos ilman sarvia ja hampaita ajatellaan, niin leikkaus tulee hyvin harvoin ihmisen eteen. Siihen perustuu ajatus keskittää leikkaukset isoihin sairaaloihin, hän kiteyttää.
