Uudistunut maakuntakaava ei miellytä Siikajoen kuntaa ja kunta on jättänyt valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaava on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston kokouksessa 11. kesäkuuta.
Valitus lähtee, koska uudesta maakuntakaavasta on poistettu kokonaan Isoneva II:n Revonlahden puoleinen osa, jonne on suunniteltu kuusi voimalaa. Pois on jätetty myös Kangastuulen toinen vaihe, eli alueen luoteiskärki, jolle on suunniteltu viisi voimalaa.
Maakuntakaava ohjaa kunnan kaavoitusta ja sillä voidaan rajoittaa rakentamista määrätyillä alueilla. Kuntien on omassa kaavoituksessaan pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteutumista, joten kaavan ulkopuolelle rajattuja voimaloita ei voi rakentaa.
– Yhteensä 11 voimalaa jäisi pois. Kunnan kannalta se tarkoittaa noin 300 000 euron menetyksiä ja se olisi liki megaluokan menetys, koska se toistuisi vuosittain, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto.
Tuulivoimatoimijat maksavat jokaisesta voimalasta kunnalle kiinteistöveroa noin 30 000 euroa vuodessa. Viime vuonna Siikajoelle kertyi kiinteistöveroja 1,14 miljoonaa euroa.
Aluerajauksen takana on ely-keskuksen lausunto, jonka mukaan Isoneva II:n ja Kangastuulen 2. vaiheen rakentaminen sulkisi lintujen kapean muuttokäytävän, ”jonka kautta muuttolinnut pystyvät ainakin teoriassa lentämään laajan tuulivoima-alueen läpi”. Varovaisuusperiaatteen vuoksi Pohjois-Pohjanmaan liitto rajasi kyseiset alueet pois kaavasta.
– Lintukäytävä on hyvin teoreettinen, linnustoselvityksen mukaan sillä ei ole mitään merkitystä. Linnut tulee pohjois-etelä -suunnassa, käytävä on itä-länsi -suuntaan. Muuttoreitti menee länsipuolella ja lintujen pitäisi tehdä s-muotoinen lenkki jos ne käytävän kautta lentää. Tuntuu väärältä, että varovaisuusperiaatteen vuoksi on alue pukattu pois, Lehto puuskahtaa.
Tuulivoimaloiden vaikutuksista muuttolintuihin on tehty useita selvityksiä, ja niiden mukaan linnuille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia voimala-alueista. Tosin on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä, että merikotkalle, piekanalle ja metsähanhelle koituu kohtalaisia tai merkittäviä haittavaikutuksia.
Useiden selvitysten pohjalta on biologi Aappo Luukkonen laatinut raportin, jonka osoittaa,ettei Isoneva II ole metsähanhien päämuuttoreitin keskeisellä kohdalla. Raportissa myös todetaan, ettei lentoreitti sulkeudu voimaloiden vuoksi, sillä niiden välissä on vähintään 500 metriä, eikä maasto pakota lintuja lentämään kapeaa reittiä pitkin voimala-alueen läpi.
Valitukseensa Siikajoen kunta on kerännyt järeitä perusteluja. Se toteaa, maakuntakaava edistä valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumista, koska voimala-alueet pilkotaan. Valituksen mukaan kaava on ristiriitainen lain sisältövaatimusten kanssa ja siksi lainvastainen. Myöskään kaavan suunnittelu ja selvitykset eivät täytä lain vaatimuksia.
Valituksessa tähdennetään, ettei varovaisuusperiaate oikeuta puutteelliseen suunnitteluun ja selvityksiin. Lisäksi kaava ei kohtele tuulivoimatoimijoita yhdenvertaisesti, valituksessa moititaan.
– Valittaminen on kunnan puolelta johdonmukainen menettely, koska kunta on antanut samansisältöisen vastineen jo 3.vaihemaakuntakaavan lausuntovaiheessa. Jos nyt ei olisi valitettu, se olisi tarkoittanut että kelkka on kääntynyt, Lehto perustelee.
Lain voiman ovat jo saaneet Isonevan, Navettakankaan ja Mastokankaan voimala-alueet. Valtuusto on hyväksynyt Kangastuulen ja Karhukankaan kaavat ja Isoneva II:n prosessi on kesken. Voimalahankkeille on tehty YVA-selvitys.