Pieni maalaiskylä keskellä kauniista luontoa tuntuisi ensi havaitsemalta suorastaan rauhallisuuden ja turvallisuuden pesältä.
Maalaiskylä, jossa kaikki tuntevat toisensa, muutokset käyvät hitaasti ja asukkaita yhdistävät yhteiset arvot ja kokemukset. Mutta onko tosiaan näin? Ei tietenkään. Noin 13 vuotta olen asunut Suomessa, ja havaintoni on se, että samoja epävarmuustekijöitä, vastakkaisuuksia ja huolia on täällä kuin missä tahansa muualla.
Meidän maalaiskylämme ei poikkea todellisuudesta ja sen muutoksista. Monista suunnista tulee paineita, sekä maan sisältä että ulkomailta. Kaikki ne aiheuttavat erilaisia paineita meidän yhteiskunnalle ja meidän yhteisölle.
Siikajoella tulevat päätöksenteot ovat meille kaikille tärkein puheenaihe. Ainakin toivoisin, että kaikki kuntalaiset olisivat ajan tasalla ja tietoiset siitä, mitä on meidän lähitulevaisuudessamme.
Varmasti monet tietävät jo, että talousarvio ei tunnu kovin lupavalta. Vaikeita aikoja on tulossa, aikoja, jolloin jokaisen meistä pitää kiristä vyötä ja huolehtia, että kukkaro ei pääse tyhjäksi.
Tässä muutamia lukuja, jotka kuvaavat meidän todellista kunnan taloustilannetta. Siikajoen kunnan alijäämän luku on 1 017 000 euroa. Ratkaistakseen tilanteemme kunnanhallitus on päättänyt vuodelle 2019 raamiksi noin 500 000 euroa. Toiveissa on, että alijäämästä päästään vuonna 2020 nollatulokseen. Tämän lisäksi hallitus määräsi jokaisen lautakunnan etsimään säästöjä noin 240 000 euroa.
Päättäjille ei tule helppoa aikaa. Paljon halutaan tehdä kaikkien kuntalaisten hyväksi, mutta epävarmuus ja maan poliittinen myllerrys (sote-maakunta-mm) vaikeuttaa vielä lisäksi meidän kaikkien toimintaa.
Kun katson meidän maalaiskylän tunnuslukuja, on selvä, että emme ole sellaisessa tilanteessa, että meillä olisi varaa tehdä huonoja päätöksiä.
Mielenkiintoinen ja samalla hämmentävä ilmiö on se, että maalaiskylä pyritään pitämään elävänä, mutta samalla päätöksillä heikennetään yhteisöllisyyttä, kirjoa ja elävyyttä. Millä hinta päätetään? Millä arvomaailmalla lähdetään pohtimaan tulevia päätöksiä?
Nyt kuumassa keskustelussa teemana on ollut kunnan kiinteistöjen myyminen, kouluverkosto ja kaiken maailman paniikki sen takia, että alijäämä on niin suuri. On totta, että väestö vanhenee ja syntyvyys vähenee. Mutta emme ole ainoa kunta, jossa ilmiö on olemassa. On totta, että väestönkasvu meidän maalaiskylällä ei ole kaikkein suurin huolemme. On totta, että työttömyys on ovellamme, mutta verrattuna viime vuosiin se on vähentynyt. Ehkä ei niin suuresti, mutta parempaan suuntaan menossa. On totta, että nuorisolle ei ole paljon kiinnostavaa tekemistä maalaiskylällä, mutta paljon on tehty, että tilanne kääntyisi toisen suuntaan.
Hyvät ihmiset, minä kaupunkilainen, joka olen syntynyt toisella puolella maapalloa, arvostan suuresti sitä mitä meillä on, verrattuna siihen mitä meillä voisi olla. Arvostan ja olen ylpeä siitä, että maalaiskylällä on päiväkoteja, kouluja, koulupsykologi ja -kuraattori, ammattitaitoisia opettajia, ohjaajia ja kaikkea henkilökuntaa ylipäänsä, kirjastopalvelua, kansalaisopisto, terveyskeskus. Vammaisista ja vanhuksista huolehditaan, on peruspalveluverkosto, josta aina löytyy kohteliaisuutta. Maalaiskylä, jossa suuri osa kantaväestöstä pyrkii ymmärtämään kylän moninaisuutta ja kirjavaa kehitystä laajemmassa merkityksessä. Hyvät lukijat, tulin asumaan Siikajoelle ja olen jäänyt tänne, koska koen, että meillä on paljon potentiaalia.
Kuitenkin on pakko tunnustaa, että vaikka minulla ei ole niin paljon kokemuksia elämästä täällä niin kuin monilla teistä, ainakin yksi kokemuksista opittu asia on se, että kiire ja paniikki eivät johda mihinkään, kun päätöksenteosta on kysymys.
Näkemykseni on, että itse olemme rakentamassa sellaista savuverhoa, joka ei anna meille mahdollisuutta ajatella ja katsoa asiaa oikeasta näkökulmasta.
Nykypäivänä, ”pakkokiire” aiheuttaa sen, että teemme huonoja kauppoja, ja siten opportunismi sekä ahneus syntyy ja lisääntyy.
Se, koska ”nyt on kiire” ei voi antaa mennä edelle kuntalaisten hyvinvoinnista, oikeudesta asua missä haluaa, alueella, jossa tuntee olonsa turvalliseksi, koska lähiympäristö on ystävällinen häntä kohtaan.
Hyvät kuntalaiset, haastan teitä oleman aktiiviset, kriittiset ja läsnä meidän kunnan tekemisissä.
Haastan teitä tulemaan mukaan valtuuston kokoukseemme ja olemaan valmiina yhdistämään voimat tehdäksemme meidän Maalaiskylämme paremmaksi.
Yhteistyöterveiset
Jacqueline A. Aguilera Velásquez
SDP, valtuutettu