Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa happamien maiden kartoittamista taas tänä kesänä. Kartoittajat liikkuvat Siikajoen ja Oulujoen välisellä alueella sekä Iijoen valuma-alueella.
Kartoittajat ottavat pelto-, suo- ja metsäalueilta maanäytteitä kesäkuusta syyskuuhun. Näytteistä mitataan maan pH-arvo, määritetään rikin ja muiden alkuaineiden pitoisuuksia sekä selvitetään happamoitumista aiheuttavien sulfaattien olemassaolo.
Siikajokivartta vaivaava maaperän happamuus on peräisin muinaisilta Litorinameren ajoilta. Entinen merenpohja on maankohoamisen vuoksi noussut, ja sulfaattipitoiset merenpohjan kerrostumat ovat nykyisin viljelykäytössä tai turpeen alla soiden pohjalla. Hapanta sulfaattimaata esiintyy koko Suomen rannikolla, ja Siikajokivarsi on Pohjois-Pohjanmaan pahimpia alueita.
Ongelmaksi sulfaattimaa tulee, kun pohjaveden pinta laskee ojituksen vuoksi. Silloin maaperän rikkiyhdisteet pääsevät kosketuksiin hapen kanssa ja hajoavat rikkihapoksi. Happo taas liuottaa maasta metalleja. Kuivan kauden jälkeen ryöpsähtävät runsaat sateet huuhtovat hapon ja metallit vesistöihin.
Valumavedet pilaavat vesistöjä ja pahimmillaan kaloja kuolee joukoittain, kuten tapahtui syksyllä 2006 Siikajoen alajuoksulla. Joen kalakanta tuhoutui lähes tyystin Luohuanjoen alapuolelta jokisuistoon asti.
Hapan maaperä ja happamat vedet haittaavat myös rakentamista, sillä happamuus syövyttää betoni- ja teräsrakenteita.
Happamien maiden haittojen vähentämiseksi maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö laativat 2011 kansallisen strategian. Myös vesienhoidon toteutusohjelmassa ja uusissa suunnitelmissa vuosille 2016-2021 painotetaan happamien sulfaattimaiden nopeaa kartoittamista. Työtä tekee GTK.
Kartoituksesta GTK:n mukaan hyötyvät esimerkiksi kansallinen ja alueellinen suunnittelu, maa- ja metsätalous, turveteollisuus ja maanrakentaminen. Tämän kesän aikana Pohjois-Pohjanmaalla tehtävät kartoitustyöt ovat osa ”Perämereen laskevia vesistöjä – Menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen” -projektia. Sen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Lapin liitto ja osallistuvat organisaatiot.
Tutkimustulosten perusteella GTK laatii happamista sulfaattimaista yleiskartan vesistöjen valuma-aluekohtaisesti. Kartat tulevat kaikille avoimeen palveluun osoitteeseen
http://gtkdata.gtk.fi