Maan­omis­ta­jat avain­ase­mas­sa ve­sis­tö­jen kun­nos­tuk­ses­sa – Val­mis­teil­la Sii­ka­joen lat­va­ve­sien kun­nos­tus­han­ke

Siikalatvan seudun kuntayhtymän seutujohtaja Hannu Saarinen avasi, millainen hanke Siikajoen latvaosan kunnostamiseksi on alkamassa.

Kuva: Sari Kihnula

Siikajoen latvaosien kunnostushanketta valmistellaan Hyvölänrannan ja Tavastkengän maisemiin Siikajokeen, Keihäälänkosken ja Leiviskänkosken välille.

Siikajoen vesistöalueella asuvia on puhuttanut pitkin kesää veden vähyys jokiuomassa. Tavastkenkäset tarttuivat asiaan jo viime vuonna ja toivoivat latvavesien kunnostushanketta.

Siikajoen latvaosien kunnostushankeajatus syntyi Tavastkengän Maa- ja kotitalousseuran aktiivien keskuudessa, kun kyläläisiltä kysyttiin viime vuonna, millaisia kehittämishankkeita kylälle tarvittaisiin. Useammilla oli huoli Siikajoen tilasta. Huolta ei kannettu niinkään veden laadusta, vaan siitä, että vettä on joessa ollut monena kesänä niin vähän, että mieleen on noussut, kuivaako joki kokonaan.

Tavastkengän Maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Matti Leiviskä valaisi historiaa kertoen, että Hyvölänrannan ja Tavastkengän välillä toteutettiin 1960-luvun lopulla koskien perkaushanke, joka ulottui 23 kilometrin pätkälle Siikajokea nykyisen Siikalatvan Hyvölänrannan ja Pyhännän Tavastkengän välille. Hankkeen tavoitteena oli tulvasuojelu ja jokivarsipeltojen ojitusmahdollisuuksien parantaminen.

Operaatio pudottikin rajusti veden pintaa, mutta samalla myös pohjaveden taso laski. Kaivojen kuivuminen kiihdytti kunnallisen vesijohtoverkoston rakentamista, mutta haittavaikutukseksi jäi ilmiö, että aikaa myöten joen vesitilavuuden pieneneminen on tehnyt siitä entistä herkemmän maa- ja metsätalouden aiheuttamalle kuormitukselle ja voimakkaiden sateiden aiheuttamalle äkilliselle veden nousulle. Ennen perkausta joessa ollut rikas kalakanta on kuihtunut.

Siikalatvan seudun kuntayhtymän seutujohtaja Hannu Saarinen kertoi, että hanke on todettu hyväksi ja sille on saatu kansallistarahaa 40 000 euroa. Vielä on päättämättä, miten yksityinen rahoitusosuus, noin 17 500 euroa katetaan.

– Ajatus oli, että tässä vaiheessa olisi jo vesistöasiantuntija valittuna. Nyt tarvitaan teidän apuja, Saarinen kuvaili.

Etsinnässä on palkkatöihin henkilö joka mielellään tuntisi hankealueen eli Keihäälänkosken ja Leiviskänkosken välin.

Hyvölänrantasten puolesta illassa esitettiin huoli siitä, nostaako mahdollinen kunnostushanke vedet nykyistä useammin pelloille Kestilän puolella.

– Toki tulvatilannetta pitää pyrkiä hallitsemaan, tähdensi Hannu Saarinen.

Saarinen esitteli tulevia toimia valottaakseen Lamujokivarressa päättymässä olevaa Naarastenojan kuormitusselvitystä ja Launolanmutkan kunnostussuunnitelman laatimiseen tähdännyttä hanketta.

– Maanomistajat ovat avainasemassa. Vasten maanomistajien tahtoa, ei voi eikä kannatakaan tehdä yhtään mitään. Osa haluaa kosteikkoja, putkipatoja ja valumakenttiä, mutta osa suhtautuu niihin kriittisesti.

Tavastkenkänen, Pyhännän kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Konola epäili, kuinka ely-keskus suhtautuu asiaan, jos tulvasuojeluksi tehtyjä rakenteita ryhdytään ennallistamaan. Miestä askarrutti myös, mistä omarahoitusosuus otetaan. Omarahoitusosuus on ajateltu saatavan kunnalta, seutukunnalta ja kolehtina. Usko on ollut, että tämä on niin tärkeäksi koettu hanke, että yksittäisiä rahavarojakin löytyy maanomistajilta, arvioi Matti Leiviskä.

Siikajoen latvaosien kunnostushankkeessa tavoitteena on hankealueena olevan jokiuoman kunnostustarpeiden ja –mahdollisuuksien kartoittaminen, kunnostussuunnittelu ja yhden pilottikunnostuskohteen toteutus. Tavastkenkäset ovat esittäneet kunnostuskohteeksi Ruottalankoskea, jonka äärellä on nähty voimakkaimmin ruoppaustoimien haitalliset vaikutukset voimakkaana pohjavesitason laskuna.