Maaperä ei enää sido vettä – vai­kut­taa Uljuan juok­su­tuk­siin

Orvokki Ahonsolan kesäpaikan kasvimaa , mansikkamaa ja osa marjapensaista on jäänyt tulvivan Ohtuanojan alle. Pahimpana tulvakesänä vesi huiteli pensaiden latvojen tasolla.
Orvokki Ahonsolan kesäpaikan kasvimaa , mansikkamaa ja osa marjapensaista on jäänyt tulvivan Ohtuanojan alle. Pahimpana tulvakesänä vesi huiteli pensaiden latvojen tasolla.
Kuva: Kirsi Junttila

Loppuaan kohti kallistuva heinäkuu on ollut poikkeuksellisen märkä. Ilmatieteen laitoksen Ruukin havaintoaseman tietojen mukaan vettä on satanut heinäkuun 28. päivään mennessä 155,3 millimetriä.

Havaintoaseman yli satavuotisen mittaushistorian aikana 150 millimetriä on mennyt rikki vain kaksi kertaa; heinäkuussa 1999 satoi peräti 191 millimetriä ja vuoden 1954 heinäkuussa 167 millimetriä.

Sisämaassa ilmojen haltija on antanut vettä hieman maltillisemmin; Vaalan Pelson havaintoasemalla on heinäkuun 25. päivään mennessä kertynyt sadetta tasan 100 millimetriä.

Heinäkuussa kertyy sadetta keskimäärin noin 75 millimetriä.

Runsas vedentulo on kastellut maaperän perin pohjin. Se näkyy Uljuan juoksutuksissa, joita toteutetaan hiljattain muuttuneiden ohjeiden mukaan. Uusi säännöstelylupa perustuu maaperään sitoutuneeseen vesivarantoon.

– Kun vettä on tullut paljon, maa alkaa olla märkää. Uljualle pyritään tekemään tilaa tuleville sateille. Ajankohtaan nähden nyt on isoja juoksutuksia, toteaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen.

Tällä hetkellä Uljuan voimalapadosta virtaa vettä 28 kuutiometriä sekunnissa. Lämsänkosken padolta vanhaan uomaan päästetään kolme kuutiota sekunnissa.

Yleensä heinäkuun lopun mediaanijuoksutus voimalapadolla on ollut viisi kuutiota sekunnissa. Viime vuonna, rutikuivan heinäkuun jälkeen, virtaama voimalalla oli noin yksi kuutio sekunnissa.

– Mediaaniin nähden juoksutus on nyt suurta. Viime vuoteen verrattuna ero on hurja, Eskelinen vertailee tilastoja.

Uljuan vedenpinnan tavoitetaso on 77,4 metriä merenpinnasta. Vettä siellä on nyt 77,8 metriä, eli pintaa lasketaan vielä 40 senttimetriä.

– Meille on tullut palautetta, että Uljuan virkistyskäyttö kärsii pinnan laskusta. Virkistyskäyttäjiä kuunnellaan, mutta säännöstelyssä mennään tulvansuojelun ehdoilla, Eskelinen tähdentää.

Tekoaltaan alajuoksulla joessa on vettä runsain määrin, mutta vielä ei ely-keskukseen ole tullut viestiä tulvavahingoista. Siikajoen virtaama Harjunnivalla oli maanantaina 27. päivä noin 125 kuutiota sekunnissa. Säännöstelyohjeiden mukaan virtaama Harjunnivalla saa olla korkeintaan 160 kuutiometriä sekunnissa.

– Sen yli ei Uljuaa juoksuteta. Toki tuo tulee jo lähelle tulvalukemia ja on mahdollista, että silloin vesi nousee pellolle esimerkiksi Mankilassa, Eskelinen sanoo.

Virtaamat joissa alkavat olla rauhoittumaan päin. Tiistaina Siikajoen Harjunnivan ohi vettä mennä kohisteli noin 114 kuutiometriä sekunnissa ja Lamujoessa 23 kuutiota sekunnissa. Maanantaina Lamujoenkin virtaama oli noin 10 kuutiometriä enemmän.

– Uudet sateet saattavat muuttaa tilannetta. Jää nähtäväksi, miten ennusteet toteutuvat, Eskelinen pohtii vesitilannetta.

Ensi viikon ennusteissa on enemmän poutapäiviä kuin sadepäiviä, mutta sääkartat muuttuvat nopeasti. Kaiken lisäksi paikallisia sadekuuroja on mahdotonta ennakoida edes nykytekniikalla.

Vesihavaintoja voi seurata netissä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uudesta palvelusta osoitteessa vesi.fi. Helppolukuiselle sivustolle SYKE keskittää kaikki veteen liittyvät tietopalvelut.