Ruuan suoramyynnissä tuttuja kanavia ovat Reko, tilamyymälät ja torikauppa. Rinnalle on vähitellen yleistymässä kumppanuusmaatalous, jossa kuluttaja ostaa osuuden tulevasta sadosta jo keväällä.
Kumppanuusmaataloteen on useita eri malleja, joista yksi on kumppanuusmaatila. Mallin ovat keväällä omakseen ottaneet puutarhatilalliset Tuula ja Markku Lievonen Paavolasta.
Keskikosken tilan kumppaniksi pääsee maksamalla 124 euron liittymismaksun ja 300 euron sato-osuusmaksun. Yksityisten henkilöitten lisäksi kumppaniksi voivat lähteä myös yritykset.
Tila sitoutuu toimittamaan kumppaneilleen satopaketin kahden viikon välein heinäkuun alusta lähtien joulukuun loppuun, yhteensä 12 pakettia. Paketti maksaa 25 euroa, mutta siinä on 10 prosenttia enemmän tavaraa kuin Reko-ringistä tai torilta samalla rahalla saa.
Lisäksi kumppanit saavat etuosto-oikeuden Rekossa tai torilla myytäviin tuotteisiin, reseptejä, jäsenkirjeen, oikeuden osallistua Kekrijuhlaan ja mahdollisuuden osallistua tilan töihin.
Uurastus porkkanapellolla tuntuu äkkiseltään vähemmän houkuttavalta, mutta moni ajattelee toisin. Ruuan alkuperä kiinnostaa.
– Kuluttaja saa tietää, miten tuotteet on viljelty. Se on kuluttajalle etu, Tuula sanoo.
Kumppanuusmaatalous ei ole tuotteiden halpamyyntiä.
– Tuotteet on kalliimpia kuin kaupan bulkkituotteet. Kaupan hintaan ei voi vertailla, eikä kilohintaa määritellä, sillä se vaihtelee kauden mukaan, Markku selvittää.
Kuluttajan kannalta mallin pointti onkin siinä, että hän tietää, missä, miten ja kuka vihannekset ja juurekset on viljellyt. Keskikosken tilalle voi mennä katsomaan, että homma hoidetaan niin kuin on luvattu: kateviljelyä ilman lannoitteita ja torjunta-aineita.
Tuottajalle malli tuo aikaa tehdä sitä, mitä parhaiten osaa. Esimerkiksi kasvattaa juureksia ja vihanneksia, kuten Keskikosken tilalla.
– Helpottaa paljon markkinointia, jos saa sadon jo keväällä myytyä, Tuula kertoo.
– Kevätmyynnissä myös kuluttaja ottaa vähän riskiä. Viljelijän täytyy keväällä satsata panoksia maahan, ja myynti tuo siihen rahoitusta, Markku täydentää.
Kuluttajan riski näkyy satokorissa. Jos vuosi on huono, on korin tuotevalikoima pienempi. Mutta harvoin on katovuosia, Lievoset tietävät pitkän kokemuksensa perusteella.
Kumppaneita tilalla on vasta muutama. Vaikka kevät on jo pitkällä, mukaan vielä mahtuu, sillä tila voi ottaa 100 kumppania.
– Kumppaneita ei ole helppo saada. Hoksattiin malli ja sen markkinointi vähän liian myöhään. Markkinointia jatketaan, voi olla että vielä tulee lisää, Tuula pohtii.
Tilan tuotteita on muutaman vuoden ajan myyty Rekossa, markkinoilla ja torilla. Kokemuksen mukaan lähiruoka kiinnostaa, ja koronaepidemia lisännee kiinnostusta.
– Nyt Reko-reissuilla on tavallista useampi ostanut kymmenen kilon pottusäkin, Markku kertoo.
Keskikosken tilalla kasvatetaan kasviksia ja juureksia vajaan hehtaarin alalla. Alasta reippaat puolet on perunalla ja lopulla kasvaa porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta, palsternakkaa, kesäkurpitsaa, avomaan kurkkua, erilaisia kaaleja, sipulia, valkosipulia, hernettä ja härkäpapua.
Kumppanuusmaatalous
Kumppanuusmaatalous, Community Supported Agriculture (CSA), alkoi maailmalla noin 40 vuotta sitten
Ensimmäiset suomalaismallit perustettu noin 20 vuotta sitten
Perustana ruuan tuottajien ja kuluttajien ennakkoon tekemät sopimukset
Erityyppisiä malleja
Kuluttajat perustavat kumppanuusmaatilan ja palkkaavat puutarhurin/tuottajan. Yleensä osuuskuntamalli.
Lähiruokayrittäjät perustavat yhdessä kumppanuusmaatilan
Tuottaja myy tai vuokraa osuuksia kuluttajille satokauden alussa