Siikalatvan Mäläskästä kotoisin oleva Vaalan lukion opiskelija Elias Kurkinen on löytänyt kotikylästään ainakin kolme rakkakuoppaa. Kysymyksessä on aikaisemmin tältä alueelta Suomen arkeologiselle tutkimukselle tietämättömät rakkakuopat. Kaksi kuopista on Louteenkankaalla ja kolmas Ketunpesäkankailla.
Kurkinen kertoi löydöistään Vaalan lukion historianopettajalle, joka selvitti asiaa Oulun yliopiston kivirakennelmiin perehtyneeltä tutkija Jari Okkoselta ja Museovirastosta. Kauhanen ja Kurkinen inventoivat paikat syyskuun alussa ja lehtori Kauhanen välitti koordinaattitiedot, mittaustulokset ja valokuvakoosteet Museovirastolle ja tutkija Okkoselle.
Rakkakuoppa on Pohjois-Pohjanmaalle tyypillinen ja edustava kiinteä muinaisjäännös. Rakkakuoppa tai kivikkokuoppa on kivikkoon kaivettu kuoppa, jota ympäröi täydellinen tai osittainen kehävalli. Rakkakuopan kivivalleja on erilaisia ja joissakin se puuttuu kokonaan. Mäläskän kuopat ovat kivikehällisiä.
Arkeologi Jari Okkosen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kivikkokuoppia on kivikautisten asuinpaikkojen liepeillä, mikä viittaa kivikautiseen ajoitukseen. Esimerkiksi Torniossa Luukkaankankaalla 1980-luvulla Pentti Koivunen päätteli vastaavia rautakautisiksi eli ikää olisi sikäläisillä kuopilla yli tuhat vuotta.
Toisaalta Lapista tiedetään peuranpyytäjien käyttäneen vastaavanlaisia ”saihoja” ja ”purnuja” vielä 1900-luvun alussa. Asiasta ovat on muun muassa Samuli Paulaharjun kuvaus ja Andreas Alarieston muistiinmerkitsemä kuvaus (Lapinkuvat 1977).
Ilmeistä on, että kivikkokuoppien/rakkakuoppien tarkoitus oli säilöntä samaan tapaan kuin röykkiömäisten keskuskuopparakenteiden.
Syksyyn 2016 mennessä Museoviraston tiedossa oli Mäläskänkylän ympäristöstä kaksi kivikautista irtolöytöä ja hieman kauempana lännestä Pöllörimmin pohjoisosasta tarkemmin ajoittamaton kivikehä.
Viimeksi mainittu kohde sijaitsee Vahtinevan ja Kaunisrimmen välisen soiden ympäröimän saarekkeen länsiluoteisnurkassa. Paikalla on halkaisijaltaan noin 10 metrin laajuinen kivikehä. Kivistä ladotun vallin korkeus on 20-30 cm ja leveys noin 1 metri. Keskiosa on muutamaa suurempaa kiveä lukuun ottamatta kivetön.
Lisäksi rakennelman keskellä on 40 cm syvyinen kuopanne. Rakenne on paksun sammalen peitossa.
Ketunpesäkankaiden ja Louteenkankaan hieman soikeat kehät ovat halkaisijaltaan vajaasta kolmesta metristä hieman yli kolmeen metriin. Kehien paksuudet ovat 40-60 cm.