Joulukuun lopulla aloitettiin mittavat Mankilanjärven kunnostustyöt. Syksystä 2010 suunnitellut Mankilanjärven kunnostustyöt on viimein saatu käyntiin. Järven kunnostuksen tavoitteena on saada järven vedenlaatu parantumaan niin, että kaislan kasvu saadaan loppumaan, vesi kirkastumaan ja jatkossa järvessä viihtyisivät entistä paremmin myös kalat.
Mankilan kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Alpo Konola kertoo, että hanke oli välillä jäissä, kun koko kunnostushankkeen kustannusarvioksi varmistui 900 000 euroa. Ensimmäinen vesilupahakemus ehti vanheta ja jatkoaikahakemuksen käsittely vei pari vuotta.
Mankilankyläläiset päättivät laittaa hankkeen uudelleen jalalle jakamalla sen pienempiin osaurakoihin. Hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Mankilan kalaveden osakaskunta ja osatoteuttajina ovat Temmeksen jakokunta sekä Mankilan kyläseura.
Kunnostustöitä on valmisteltu marraskuulta lähtien tyhjentämällä järvi vedestä vettä Vähäjärven kupeella olevan kanavan kautta Siikajokeen juoksuttaen.
Kunnostus etenee konsulttisuunnitelman mukaan. Kaivutöiden valmistelu alkoi läjitysalueiden pohjien teolla. Järvelle määritellyistä kaivupaikoista poistetaan järven pohjalle kerrostuneita sedimenttejä kaikkiaan noin 100 000 kuutiota. Suurimmalta ruoppausalueelta poistetaan 40 000 kuutiota.
Kuluvan talven työmaalta, Yliojan suulta, kaivettiin noin 5 000 kuutiota. Työt etenivät niin joutuisasti, että kaivu-urakka päättyi viime perjantaina. Mikäli jatkorahoitusta saadaan jatkuvat työt ensitalvena Yliojan suulta, josta kokonaisottomäärä on 12 000 kuutiota.
Kun työt on saatu päätökseen, saadaan huokaista hetki. Kaivetut syvänteet pitäisi tyhjentää niihin kertyneistä sedimenteistä 15–20 vuoden päästä.
Tavoitteena on, että syvänteisiin kertyy ruoppaamattomista paikoista veden mukana kiintoaineita. Syvänteet saavat veden virtaamaan järven pohjalla tavalla, jonka pitäisi olla myrkkyä kaislalle. Konola kuvailee, ettei kaisla tykkää, kun pohja elää.
– Ajatuksena on, että saataisiin meidän jälkeläisille järvi kuntoon. Minäkin olen tässä mukana, vaikka en ikinä kalasta.
Alpo Konola kertoo joulukuussa 90 vuotta täyttäneen Paavo-isänsä kertoneen, kuinka hänen lapsuudessaan järvi oli kirkasvetinen ja sorapohjainen. Sedimenttiä eli turvetta ja multaa on alkanut kertyä järven pohjalle 1950-luvulta lähtien metsäojitusten myötä.
Sedimenttiä kaivetaan järven pohjalta pois paikasta riippuen 70–80 senttimetrin kerroksia.
Järven ympärillä on noin 60 kesämökkiä. Kunnostushankkeen yhteydessä myös mökkiläisten on mahdollista kunnostuttaa mökkirantojaan saman vesiluvan nimissä. Kun rannasta poistetaan sedimenttejä enintään 500 kuutiota, riittää toimenpideluvaksi ilmoitus ely-keskukselle.
Ensi talven töiden rahoitushakemusta valmistellaan. Rahaa kerätään myös yksityisiltä.
– Kun saataisiin yksi miljoona, niin voitaisiin kunnostaa kerralla koko järvi. Haaveilen, että jos saataisiin ensitalvelle edes vähän enemmän rahhaa, mitä tälle talvea on käytössä.
Mankilanjärveä on kunnostettu ennenkin. Alpo Konola muistelee 1970-luvun lopulla alkanutta hanketta joka jatkui 1980–1990 lukujen taitteeseen.
Järvi pengerrettiin ja kaivettiin ohijuoksutuskanavia, kun järven veden pintaa 70 senttiä nostaen pyrittiin parantamaan vesitilavuutta ja tappamaan järvikaislaa.
Valitettavasti järvi jatkoi näistä toimista huolimatta mataloitumista ja järvikaisla on vallannut entistä enemmän alaa.
Tämän talven töiden kustannusarvio on noin 50 000 euroa. Hanke on saanut rahoitusta Vattenfalliilta, Pohjois-Pohjanmaan elyltä, Siikalatvan kunnalta ja Temmeksen jakokunnalta. Mankilan kalaveden osakaskunnan omarahoitusosuus on 18 000 euroa, josta 11 000 euroa katetaan talkootyöllä.
Edessä on vielä mittava kunnostusurakka. Aikaa töiden loppuun suorittamiseen on vielä ensi talvi. Lupapäätös on voimassa huhtikuuhun 2019 loppuun.