Mankilan kylätalo muuntui heinäkuun ensimmäisen puoliskon ajaksi kansainväliseksi leirikeskukseksi. Taloon majoittui kymmenen vapaaehtoistyöleirille tullutta nuorta. Osallistujien joukossa oli turkkilaisia, irakilaisia, kosovolaisia, saksalaisia, meksikolaisia, afganistanilaisia ja burundilaisia. Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n (KVT) organisoiman leirin järjestysvastuussa toimi Mankilan Kyläseura ry.
Nuoret saivat kaksiviikkoisen leirin aikana paljon näkyvää aikaan. Ensimmäiset päivät ahkeroitiin kylätalon kimpussa: maalattiin terassin kaiteet, uusi varasto sekä pihaa ympäröivä aita ja siistittiin myös pihamaata uuteen uskoon. Talon kunnossapitoon liittyvien askareiden lisäksi leiriläiset pääsivät kunnostamaan Mankilan seutua laajemminkin.
– Muina työtehtävinä oli läheisen Pikkulan uimapaikan siistiminen, osallistuminen Vähäjärven kosteikon ympäristöhoitotöihin sekä kaislankeruu Mankilajärvestä, kertoo kyläseuran hallituksen jäsen Rita Porkka.
Kansainvälistä leiritunnelmaa nähtiin Mankilassa viimeksi vuonna 2014, jolloin kylälle saapui seitsemän nuorta Euroopasta ja Taiwanista. Porkan mukaan kylällä on suhtauduttu tänäkin vuonna hienosti kylänraitille pelmahtaneeseen kansainvälisyyteen.
– Kyläläisiltä on saatu polkupyöriä ja petivaatteita, ja monet ovat sillä tavalla osallistuneet leirin järjestämiseen. Keittokeskiviikot on pidetty normaalisti leirin aikana, ja ne ovat keränneet hyvin porukkaa. Asenne on ollut hyvin positiivinen.
Tämän vuoden leirin kantavaksi teemaksi valittiin kaisla, jonka osalta kyläyhdistyksellä oli aiemmin parivuotinen esiselvityshanke.
– Leiriläisten kanssa kerättiin kaislaa, ja myös leirille kuuluva opinto-osuus liittyi kaislaan. Leiriläiset tutustuivat kaislaan käsityömateriaalina ja jokainen sai tehdä itselleen kaislahatun, Porkka hymyilee.
Kaisla olikin monelle nuorelle se houkutin, jonka perusteella he päätyivät kaikista maailman leireistä juuri Mankilaan. Saksalainen Mareike, 25, kertoi olevansa nyt toista kertaa vapaaehtoisella työleirillä. Aiemmin hän oli käynyt Italiassa.
– Olen tehnyt myös vapaaehtoistyötä eri maissa, kuten Boliviassa, Kiinassa ja Brasiliassa. Suomessa olen nyt ensimmäistä kertaa, hän kertoi asetellessaan viimevuotisia kaisloja kuivumaan kylätalon terassille.
Mankilan leirin Mareike valitsi useamman eri vaihtoehdon joukosta. Paikka kiehtoi häntä pohjoisen sijaintinsa vuoksi. Myös yhteisön ytimessä toimivaan kylätaloon tutustuminen kiinnosti nuorta naista.
Yhteisön auttaminen on iso osa kansainvälisen vapaaehtoistyöleirin ydintä, mutta KVT:n tavoitteena on myös edistää tasa-arvoa ja rauhaa. Nämä arvot tuotiin esille myös Mankilassa, jossa organisaation edustaja kävi pitämässä nuorille rauha-aiheisen työpajan.
Leirin punainen lanka sitoo eri kansallisuuksia edustavat nuoret yhteen ja saattaa heidät yhteisen tekemisen äärelle. Siltoja tulee rakennettua aivan huomaamatta. Pelkkää työntekoa ei leiri kuitenkaan ole, vaan väliin mahtuu myös vapaapäiviä.
Mankilassa nuoret pyöräilivät, viettivät iltaa ja vierailivat lähialueilla. Kansainväliset vieraat pääsivät myös tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin muun muassa saunomisen muodossa.
Leiriohjaajana toimi Irakista turvapaikanhakijana Espooseen saapunut Muhammed, joka osallistui myös viime vuonna Pyhännän Tavastkengällä järjestetylle työleirille. Puolittaisena ohjaajana toimi oululainen Jaana Koivikko.
Leiriläisten rinnalla kulki myös Nuorten kylä -hankkeessa mukana oleva Heikki Savikoski sekä kunnan kesätyösetelin turvin apulaiseksi palkattu Roosa Pitkänen.