Ma­sen­nus ei ole häpeä – Martta Ter­vo­nen teki diag­noo­sis­taan vaa­te­brän­din

Martta Tervonen kannustaa hakemaan ajoissa apua masennukseen. Hän itse viivytteli, koska häpesi sairauttaan. Nyt hän haluaa puhua masennuksesta, jotta taudin häpeäleima poistuisi.

Kuva: Miika Hartikainen

Pärjään aina yksin, päätti itsensä ulkopuoliseksi koulussa kokenut Martta Tervonen. Ja hän pärjäsi; opiskeli nopeasti, toimi tutkijana, lakimiehenä, viestintäjohtajana ja yrittäjänä. Sitten elämään hiipivät ahdistus, uupumus ja paniikkikohtaukset. Lääkärin diagnoosi oli masennus.

– Tunsin häpeää masennuksesta ja se esti hakemasta apua aiemmin. Koin olevani heikko ja että minussa on vikaa. Ajattelin että on parempi näytellä, Tervonen kertoi tiistaina Ruukin yläkoululaisille.

Näkyvä some-persoona Tervonen oli kutsuttu mielenterveysviikon puhujaksi Ruukin koululle. Hän itse sairastaa masennusta ja haluaa kertoa siitä avoimesti, sillä vain siten voi poistaa turhaa häpeäleimaa. Sairaus on yleinen; suomalaisista joka viides on sairastunut masennukseen jossain elämänsä vaiheessa.

Masennus ei näy päällepäin. Sairastunut voi hymyillä, vitsailla ja käydä töissä tai koulussa. Ehkä siksi vakavaan sairauteen liittyy vääriä käsityksiä. Sitä pidetään heikkoutena, saamattomuutena ja laiskuutena.

Millä tavalla häpeää voisi poistaa, miten masennuksen voisi tuoda näkyväksi, Tervonen mietti ja sai idean ylle puettavasta diagnoosista. Hän suunnitteli vaatebrändin Depressio & Co.

– Vaatteilla ja koruilla haluan korostaa, että mielenterveysongelmat koskettaa monia ihmisiä ja niistä saa puhua. Haluan, että ihmiset saavat apua, hän totesi.

Yhdessä puserossa on sairauden F32-koodi, toisessa elämän jatkuvuutta kuvaava puolipiste. Kolmas on Freudin kuva, ja sen viesti on, että voit puhua minulle. Niin Tervonen olisi halunnut sanoa ystävälleen, jonka itsemurhasta hän sai viestin keskellä Balin pimeää ja lämmintä yötä.

Ystävän menettäminen on saanut Tervosen tekemään työtä itsemurhien estämiseksi. Hänen yrityksensä Depressio & co lahjoittaa varoja Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskukselle. Itsemurha on 15-29-vuotiaiden suomalaisnuorten toiseksi yleisin kuolinsyy.

– Itsemurhasta puhuminen saattaa ehkäistä sen tekemistä. Haluan tuoda sanomaa, että on muitakin vaihtoehtoja, hän sanoi.

Masentuneita auttaisi, jos ymmärrettäisiin masennuksen olevan yksi sairaus muiden joukossa.

– Se on samanlainen sairaus kuin syöpä tai katkennut jalka, yhtä lamauttava. Eikä sairastuminen ole oma vika, Tervonen korosti.

Masennusta sairastava saa usein läheisiltä ja tuttavilta kommentteja ja kehotuksia, kuten "ota itseäsi niskasta ja piristy", "lähde ulos lenkille", tai muuta vastaavaa. Muka rohkaisevat kehotukset vain lisäävät sairastuneen syyllisyyttä ja ahdistusta.

– Masentunutta auttaa myötätunto, kohtaaminen ja kuuntelu, Tervonen neuvoi.

Mielenterveyden ongelmat ovat suomalaisten vitsaus, joka nousee meikäläisestä kovasta pärjäämisen kulttuurista. Sodan traumoistakaan ei puhuttu, ja siitä isoisien puhumattomuudesta kärsivät nykyiset työikäiset.

– Osittain meidän sukupolvi elää läpi traumoja, jotka aiempien sukupolvien olisi pitänyt käsitellä, Tervonen pohti.

Kouluissa istuva uusi sukupolvi osaa jo paremmin puhua. Tervonen uskoo nuoriin, koska he ovat eläneet suvaitsevammassa maailmassa.

– Tosin nyt on omat ongelmat, kuten some ja tehokkuus. Ihmisestä revitään kaikki irti eikä nähdä elämän merkitystä, hän huolehti.

Nuoria Tervonen kannusti vaalimaan erilaisuuttaan, olemaan aito oma itsensä ja arvostamaan toisia. Elämässä kannattaa toteuttaa unelmia sekä tehdä asioita yhdessä. Yksin ei tarvitse pärjätä.

Juttua korjattu 21.11. klo 10.25